Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat,
Hämeenlinnan vihreän valtuustoryhmän puolesta tahdon nostaa esiin muutaman huomion vuoden 2026 talousarviosta.
Talousarvio kuvaa sitä, millaiset talousraamit olemme valmiit hyväksymään, eli paljonko meillä jää vuoden 2026 jälkeen viivan alle. On helppo tunnistaa talousarviosta, paljonko ennakoimme ottavamme velkaa. Mutta tunnistammeko sitä, mitä muunlaisia velkoja ehkä kerrytämme? Ilmastovelkaa, hyvinvointivelkaa, korjausvelkaa? Myös näitä meidän täytyy arvioida talouden tunnuslukujen ohella. Siksi on hyvä, että uskallamme muutaman hyvän vuoden jälkeen esittää ensi vuodelle maltillisesti alijäämäistä talousarviota. Talouden sopeutukset eivät saa olla kerralla liian rajuja, vaikka samalla tiedostammekin, että niitä pitkällä aikavälillä tarvitaan, jos Hämeenlinnan väestönkehitys ja verotettavat tulot eivät lähde kasvuun.
Arvoisat valtuutetut,
me saamme tänään päättää useista merkittävistä investoinneista.
Ykköskorttelin purku- ja kehittämishanke etenee, samoin monet keskustavision toimet, joilla tavoitellaan elävää, saavutettavaa ja turvallista kaupunkikeskusta. Talousarvioesityksessä kaupunki sitoutuu nyt esimerkiksi laatimaan suunnitelmat hidaskatujen toteuttamisesta keskustaan, mikä parantaa kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Samaan aikaan Lyseon korttelin investointia esitetään lykättäväksi. Vihreä valtuustoryhmä katsoo, että lykkäyksen perustelut eivät kestä päivänvaloa. Kannatamme sitä, että Lyseon investointi palautetaan vuoden 2026 talousarvioon kaupunginjohtajan pohjaesityksen mukaisesti.
Lyseon korttelin päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2018, ja sen ylläpito maksaa kaupungille noin 260 000 euroa vuodessa ilman, että se palvelee yhtään ketään.
Lyseo on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja suojeltu. Sen korjausta ei voi siirtää loputtomiin. Viivytykset vain kasvattavat kokonaiskustannuksia. Tehdyissä selvityksissä on todettu, että rakennus soveltuu parhaiten lukiokäyttöön. Myös Lyseon yläkoulun liikunnan tilatarpeet voidaan toteuttaa osana samaa kokonaisuutta.
Panostukset lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja sivistykseen ovat Hämeenlinnan tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä sijoituksia. Talousarviossa tämä näkyy muun muassa lisämäärärahana oppimateriaaleihin ja oppimisen tuen uudistukseen liittyvässä 800 000 euron määrärahassa. Lisäpanostus kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoon tukee myös suoraan lapsia ja nuoria, joista moni kulkee kouluun, harrastuksiin ja kavereilleen kävellen tai pyörällä. Tämän suuntaisia päätöksiä vihreä ryhmä kannattaa, ne ovat investointeja osaamiseen ja hyvinvointiin. Samalla pidämme tärkeänä, että lasten määrän vähentyessä eteen tulevia päätöksiä kouluihin ja varhaiskasvatukseen kohdistuvista sopeutuksista tehdään koko Hämeenlinnan kokonaisuus huomioiden.
Arvoisat valtuutetut, hyvät viranhaltijat,
peräänkuulutamme vielä lisää kunnianhimoa kaupungin ilmasto- ja luontotyöhön. Kaupunki on onnistuneesti vähentänyt päästöjä tavoiteaikatauluaan nopeammin viime vuosina. Samalla on paikoin myös säästetty kustannuksia, kun on siirrytty energiatehokkaampiin ratkaisuihin.
Nämä niin sanotut matalalla roikkuvat hedelmät alkavat kuitenkin olla jo poimittu. Seuraavat askeleet vaativat lisää tietoisia valintoja – esimerkiksi kasvisruuan lisäämistä sekä kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen parannuksia.
Arvoisat valtuutetut, hyvät hämeenlinnalaiset,
tämä talousarvioesitys on täynnä erilaisia kompromisseja. Kompromisseja tarvitaan, koska käytössämme on rajalliset resurssit ja monia yhteensovitettavia hämeenlinnalaisten tarpeita. Toivon, että illan käsittelyn jälkeen siinä on mukana myös hieman lisää rohkeutta. Hämeenlinna ansaitsee meiltä päättäjiltä rohkeutta tehdä päätöksiä, rohkeutta panostaa tulevaisuuteen ja toisaalta myös rohkeutta malttaa lupaamasta kaikille kaikkea, jotta meillä on jatkossakin varaa valita, miten Hämeenlinna voi olla tulevillekin sukupolville paras mahdollinen kotikaupunki.
Vihreiden valtuustoryhmän puolesta puheenvuoron piti Laura Lamberg
