Avainsana: Luonto

Julkaistu

Puut ovat tärkeitä hämeenlinnalaisille – Kaupunki voisi toimia jatkossa paremmin

Puiden kohtelu on herättänyt viime aikoina keskustelua Hämeenlinnassa. Luvattomat kaadot Kaurialan kentän ympärillä, Ahveniston yli satavuotiaiden mäntyjen vahingoittaminen ja Linnanpuiston laajat hakkuut ovat horjuttaneet asukkaiden luottamusta puiden arvostukseen. Palautetta on tullut runsaasti myös valtuutetuille.

Kirjailija Juha Kauppisen sanoin: monta pientä puuta ei ole sama kuin yksi iso. Suuri puu voi olla maamerkki, jonka ohi on kuljettu tai jossa on kiipeilty jo useassa ihmissukupolvessa.

Suuri vanha puu on myös merkittävä hiilivarasto, jollaiseksi uusilla puilla kestää vuosikymmeniä kasvaa. Kun suuri puu kaadetaan, muutos näkyy heti, ja uusi puu saavuttaa samat mitat vasta sukupolven tai useamman päästä.

Luonnon läheisyys on Hämeenlinnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vanhat puut viilentävät kaupunkia kesähelteillä, varastoivat hiiltä ja tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille.

Lähiluonnolla on myös tutkitusti terveysvaikutuksia: se tukee hyvinvointia ja vähentää riskiä sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, mielenterveyden häiriöihin ja ylipainoon.

Puiden hoidon on vastattava niiden arvoa. Arvokkaat ja terveet puut tulee tunnistaa ja säilyttää, ja puustoa uudistaa suunnitelmallisesti.

Turvallisuudesta pitää huolehtia niin, että riskipuut tunnistetaan ajoissa, mutta elinvoimaista puustoa ei poisteta varmuuden vuoksi.

Hämeenlinnan kaupunki voisi jatkossa toimia paremmin. Kaupungin käsittelyssä on parhaillaan vihreän valtuustoryhmän toukokuun valtuustossa jättämä aloite vanhan puuston säilyttämisestä Hämeenlinnan lähiluonnossa.

Aloitteessa esitetään keinoja arvokkaiden puiden tunnistamiseen ja suojeluun sekä puuston suunnitelmalliseen uudistamiseen. Lisäksi siinä korostetaan valvontaa ja seuraamuksia luvattomista puiden kaadoista, kuten ennallistamisvelvoite ja tarvittaessa uhkasakko.

Hämeenlinna tunnetaan luonnostaan. On aika pitää siitä parempaa huolta.

Laura Lamberg on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Karri Vanttaja on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Julkaistu

Puheenvuoro Hämeenlinnan LUMO-ohjelmasta 2026-2036

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat,

Oli hienoa aloittaa tämä kokous Sibeliuksen syntymäpäivän muistelulla. Käännetään kuitenkin katseemme seuraavaksi Hämeenlinnan tulevaisuuteen. Me kaikki toivomme, että kaupunkimme kehittyy, kukoistaa ja kasvaa. Mutta mitä tämä tarkoittaa luonnon kannalta?

Kun ihmisiä tulee lisää, etenkin kanta-kaupungin alueella yhdyskuntarakenne tiivistyy. Luonto jää entistä ahtaammalle, ellei sille anneta oikeissa kohdissa tilaa esimerkiksi kaupungin viheralueiden ja metsien hoidolla, suojelupäätöksillä, kaavoituksella ja toki myös yksittäisten kuntalaisten ja maanomistajien valintojen kautta.

Luonto muuttuu ja se on luonnollista. Tavoite ei ole suojella luontoa johonkin tiettyyn pysyvään olotilaan tai ajankuvaan. Mutta ongelma on se, että olemme ihmisen toiminnan seurauksena ajaneet luontoa niin nopeaan muutokseen, että sen on vaikea sopeutua enää kestävästi.

Tiedämme, että Hämeenlinnan, Suomen, Euroopan ja koko maailman laajuisesti luontokato on kiihtynyt merkittävästi meidän elinaikanamme. Elämme keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa, joka vaikuttaa dramaattisesti kaikkeen elolliseen, myös meihin ihmisiin. Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kulkee käsi kädessä, ja tarvitsemme luonnon monimuotoisuutta suojaamaan satoja, ihmisten terveyttä ja jopa yhteiskuntarauhaa.

Luontokato näkyy paikoin hyvinkin konkreettisesti. Esimerkiksi hyönteisten vähenemistä on seurattu niin sanotun tuulilasi-indeksin avulla. Tanskassa on mitattu autojen tuulilaseihin iskeytyvien hyönteisten määrää 20 vuoden aikana ja havaittu 80 prosentin vähentymä. Tämä on tietysti kätevää auton tuulilasin puhtaanapidon kannalta, mutta hälyttävää ruokajärjestelmille, ekosysteemeille ja kaikille hyönteisten yläpuolella ravintoketjussa oleville olennoille.

Kyse ei ole yksittäisten uhanalaisten lajien suojelusta. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa on kyse herkistä ja monimutkaisista systeemeistä. Siksi monimuotoisuuden suojeluun tarvitaan tällainen laaja tieto- ja tutkimusperustainen, lyhyitä valtuustokausia pitkäjänteisempi työohjelma.

Pian päätämme, haluammeko alistua olemaan osa ongelmaa vai teemmekö voitavamme kansallisaarteemme, suomalaisen luonnon suojelemiseksi. Vastauksen tulisi olla helppo. Emme tietenkään tahdo viedä lapsiltamme puhtaita uimavesiä, luontokokemuksia ja elämän perusedellytyksiä.

160 vuotta sitten tänä päivänä syntyi säveltäjämestari Jean Sibelius. Aulangonjärven ympäristön metsäluonnnosta inspiroitui teos, jonka kaikki tunnemme ja jonka upean esityksen äsken kuulimme. Rohkenen väittää, että Hämeenlinnan Janne olisi iloinen tästä syntymäpäivälahjasta, jonka voimme Lumo-ohjelman sitoumuksella hämäläiselle luonnolle tänään antaa.

Laura Lamberg
Kaupunginvaltuustossa 8.12.2025

Julkaistu

Vihreä ryhmäpuheenvuoro Hämeenlinnan vuoden 2026 talousarviosta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat,

Hämeenlinnan vihreän valtuustoryhmän puolesta tahdon nostaa esiin muutaman huomion vuoden 2026 talousarviosta.

Talousarvio kuvaa sitä, millaiset talousraamit olemme valmiit hyväksymään, eli paljonko meillä jää vuoden 2026 jälkeen viivan alle. On helppo tunnistaa talousarviosta, paljonko ennakoimme ottavamme velkaa. Mutta tunnistammeko sitä, mitä muunlaisia velkoja ehkä kerrytämme? Ilmastovelkaa, hyvinvointivelkaa, korjausvelkaa? Myös näitä meidän täytyy arvioida talouden tunnuslukujen ohella. Siksi on hyvä, että uskallamme muutaman hyvän vuoden jälkeen esittää ensi vuodelle maltillisesti alijäämäistä talousarviota. Talouden sopeutukset eivät saa olla kerralla liian rajuja, vaikka samalla tiedostammekin, että niitä pitkällä aikavälillä tarvitaan, jos Hämeenlinnan väestönkehitys ja verotettavat tulot eivät lähde kasvuun.

Arvoisat valtuutetut,

me saamme tänään päättää useista merkittävistä investoinneista.

Ykköskorttelin purku- ja kehittämishanke etenee, samoin monet keskustavision toimet, joilla tavoitellaan elävää, saavutettavaa ja turvallista kaupunkikeskusta. Talousarvioesityksessä kaupunki sitoutuu nyt esimerkiksi laatimaan suunnitelmat hidaskatujen toteuttamisesta keskustaan, mikä parantaa kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Samaan aikaan Lyseon korttelin investointia esitetään lykättäväksi. Vihreä valtuustoryhmä katsoo, että lykkäyksen perustelut eivät kestä päivänvaloa. Kannatamme sitä, että Lyseon investointi palautetaan vuoden 2026 talousarvioon kaupunginjohtajan pohjaesityksen mukaisesti.

Lyseon korttelin päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2018, ja sen ylläpito maksaa kaupungille noin 260 000 euroa vuodessa ilman, että se palvelee yhtään ketään.

Lyseo on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja suojeltu. Sen korjausta ei voi siirtää loputtomiin. Viivytykset vain kasvattavat kokonaiskustannuksia. Tehdyissä selvityksissä on todettu, että rakennus soveltuu parhaiten lukiokäyttöön. Myös Lyseon yläkoulun liikunnan tilatarpeet voidaan toteuttaa osana samaa kokonaisuutta.

Panostukset lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja sivistykseen ovat Hämeenlinnan tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä sijoituksia. Talousarviossa tämä näkyy muun muassa lisämäärärahana oppimateriaaleihin ja oppimisen tuen uudistukseen liittyvässä 800 000 euron määrärahassa. Lisäpanostus kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoon tukee myös suoraan lapsia ja nuoria, joista moni kulkee kouluun, harrastuksiin ja kavereilleen kävellen tai pyörällä. Tämän suuntaisia päätöksiä vihreä ryhmä kannattaa, ne ovat investointeja osaamiseen ja hyvinvointiin. Samalla pidämme tärkeänä, että lasten määrän vähentyessä eteen tulevia päätöksiä kouluihin ja varhaiskasvatukseen kohdistuvista sopeutuksista tehdään koko Hämeenlinnan kokonaisuus huomioiden.

Arvoisat valtuutetut, hyvät viranhaltijat,

peräänkuulutamme vielä lisää kunnianhimoa kaupungin ilmasto- ja luontotyöhön. Kaupunki on onnistuneesti vähentänyt päästöjä tavoiteaikatauluaan nopeammin viime vuosina. Samalla on paikoin myös säästetty kustannuksia, kun on siirrytty energiatehokkaampiin ratkaisuihin.

Nämä niin sanotut matalalla roikkuvat hedelmät alkavat kuitenkin olla jo poimittu. Seuraavat askeleet vaativat lisää tietoisia valintoja – esimerkiksi kasvisruuan lisäämistä sekä kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen parannuksia.

Arvoisat valtuutetut, hyvät hämeenlinnalaiset,

tämä talousarvioesitys on täynnä erilaisia kompromisseja. Kompromisseja tarvitaan, koska käytössämme on rajalliset resurssit ja monia yhteensovitettavia hämeenlinnalaisten tarpeita. Toivon, että illan käsittelyn jälkeen siinä on mukana myös hieman lisää rohkeutta. Hämeenlinna ansaitsee meiltä päättäjiltä rohkeutta tehdä päätöksiä, rohkeutta panostaa tulevaisuuteen ja toisaalta myös rohkeutta malttaa lupaamasta kaikille kaikkea, jotta meillä on jatkossakin varaa valita, miten Hämeenlinna voi olla tulevillekin sukupolville paras mahdollinen kotikaupunki.

Vihreiden valtuustoryhmän puolesta puheenvuoron piti Laura Lamberg