Avainsana: Ilmasto

Julkaistu

Puut ovat tärkeitä hämeenlinnalaisille – Kaupunki voisi toimia jatkossa paremmin

Puiden kohtelu on herättänyt viime aikoina keskustelua Hämeenlinnassa. Luvattomat kaadot Kaurialan kentän ympärillä, Ahveniston yli satavuotiaiden mäntyjen vahingoittaminen ja Linnanpuiston laajat hakkuut ovat horjuttaneet asukkaiden luottamusta puiden arvostukseen. Palautetta on tullut runsaasti myös valtuutetuille.

Kirjailija Juha Kauppisen sanoin: monta pientä puuta ei ole sama kuin yksi iso. Suuri puu voi olla maamerkki, jonka ohi on kuljettu tai jossa on kiipeilty jo useassa ihmissukupolvessa.

Suuri vanha puu on myös merkittävä hiilivarasto, jollaiseksi uusilla puilla kestää vuosikymmeniä kasvaa. Kun suuri puu kaadetaan, muutos näkyy heti, ja uusi puu saavuttaa samat mitat vasta sukupolven tai useamman päästä.

Luonnon läheisyys on Hämeenlinnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vanhat puut viilentävät kaupunkia kesähelteillä, varastoivat hiiltä ja tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille.

Lähiluonnolla on myös tutkitusti terveysvaikutuksia: se tukee hyvinvointia ja vähentää riskiä sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, mielenterveyden häiriöihin ja ylipainoon.

Puiden hoidon on vastattava niiden arvoa. Arvokkaat ja terveet puut tulee tunnistaa ja säilyttää, ja puustoa uudistaa suunnitelmallisesti.

Turvallisuudesta pitää huolehtia niin, että riskipuut tunnistetaan ajoissa, mutta elinvoimaista puustoa ei poisteta varmuuden vuoksi.

Hämeenlinnan kaupunki voisi jatkossa toimia paremmin. Kaupungin käsittelyssä on parhaillaan vihreän valtuustoryhmän toukokuun valtuustossa jättämä aloite vanhan puuston säilyttämisestä Hämeenlinnan lähiluonnossa.

Aloitteessa esitetään keinoja arvokkaiden puiden tunnistamiseen ja suojeluun sekä puuston suunnitelmalliseen uudistamiseen. Lisäksi siinä korostetaan valvontaa ja seuraamuksia luvattomista puiden kaadoista, kuten ennallistamisvelvoite ja tarvittaessa uhkasakko.

Hämeenlinna tunnetaan luonnostaan. On aika pitää siitä parempaa huolta.

Laura Lamberg on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Karri Vanttaja on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Julkaistu

Kasvisruualla parempaa terveyttä ja elinkelpoinen planeetta myös 2080-luvun hämeenlinnalaiskoululaisille

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päättää 7.2. kasvispainotteisuuden lisäämisestä muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa. Esitys nostatti vastustusta Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.1.2026, kun asiasta kirjoitti valtuutettu(kok). ja kaupunginhallituksen jäsen Veli-Antti Silpola Hämeenlinnan Lammilta.

Lihansyönnin jokapäiväisyys on historiallisesti poikkeuksellista. Lihankulutus on Lihatiedotuksen mukaan kasvanut Suomessa noin 50 % henkeä kohden 1970-luvulta lähtien. Paluu kasvispainoitteisempaan ruokailuun edistäisi sekä ihmisten että maapallon hyvinvointia.

Jyväskylän yliopiston laskelmien mukaan jopa 42 % suomalaisten luontojalanjäljestä – eli siitä, miten kulutuksemme köyhdyttää luontoa – syntyy syömisestä.

Se, millaista ruokaa kunta tarjoaa omissa palveluissaan, on väistämättä poliittista.

Kuntien luontojalanjäljistä on myös saatavilla tietoa. Tampereen kaupungin selvityksen mukaan sen toiminnassa suurin luonnon köyhdyttäjä on ruoka. Ruuan luontojalanjäljestä taas yli 60 prosenttia syntyy eläinperäisistä tuotteista.

Sen lisäksi, että kasvispainotteisuuden lisääminen vähentäisi suoraan Hämeenlinnan päästöjä, sillä olisi myös kasvatusvaikutus, joka rakentaisi kestäviä elämäntapoja pitkälle tulevaisuuteen. Koulut ja päiväkodit ovat merkittäviä kasvatusympäristöjä lapsille ja niissä opitaan ruokailuun liittyviä tapoja ja tottumuksia. Kun lapset altistuvat pienestä asti kasvisruualle, on todennäköisempää, että he valitsevat kasvisruokia useammin myös aikuisena. Kasvisruokaa syövistä lapsista kasvaa kasvisruokaa syöviä aikuisia.

Suomessa ja Euroopassa tuotetaan jo nyt laadukasta kasvisruokaa ja hienoja uusia ruokainnovaatioita, vaikka esimerkiksi maidon maataloustuet vääristävät markkinoita eläinperäisen tuotannon suuntaan. Jos Hämeenlinna ja muut suomalaiskunnat lisäisivät kysyntää kotimaisille kasviproteiineille, loisimme samalla markkinaa kehittyvälle kotimaiselle tuotannolle.

Ruoka herättää paljon tunteita, sillä siihen liittyy vahvasti kulttuuri, lapsuudessa opitut tavat ja osalle myös oma elinkeino.

Ruokailuun liittyy paljon henkilökohtaisia valintoja. Siitä huolimatta ruokailu on myös poliittista. Se, millaista ruokaa kunta tarjoaa omissa palveluissaan, on väistämättä poliittista, sisälsi se ruoka sitten lihaa, järvikalaa, tai kotimaista härkäpapua.

Myös liharuuan tarjoaminen nykyisen mallin mukaan on poliittinen valinta – ei vain kovin kestävä sellainen. Valtuuston päätöksessä tulemme näkemään, mitkä puolueet todella kannattavat ilmasto- ja luontokestävää politiikkaa, myös tekojen tasolla.

Kirjoittajista Laura Lamberg, Anton Satamo, Outi Munter ja Satu Kuusi kirjoittivat Hämeenlinnan Vihreän valtuustorymän ja Hämeenlinnan Vihreiden puolesta.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 1.2.2026

Julkaistu

Vihreä ryhmäpuheenvuoro Hämeenlinnan vuoden 2026 talousarviosta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat,

Hämeenlinnan vihreän valtuustoryhmän puolesta tahdon nostaa esiin muutaman huomion vuoden 2026 talousarviosta.

Talousarvio kuvaa sitä, millaiset talousraamit olemme valmiit hyväksymään, eli paljonko meillä jää vuoden 2026 jälkeen viivan alle. On helppo tunnistaa talousarviosta, paljonko ennakoimme ottavamme velkaa. Mutta tunnistammeko sitä, mitä muunlaisia velkoja ehkä kerrytämme? Ilmastovelkaa, hyvinvointivelkaa, korjausvelkaa? Myös näitä meidän täytyy arvioida talouden tunnuslukujen ohella. Siksi on hyvä, että uskallamme muutaman hyvän vuoden jälkeen esittää ensi vuodelle maltillisesti alijäämäistä talousarviota. Talouden sopeutukset eivät saa olla kerralla liian rajuja, vaikka samalla tiedostammekin, että niitä pitkällä aikavälillä tarvitaan, jos Hämeenlinnan väestönkehitys ja verotettavat tulot eivät lähde kasvuun.

Arvoisat valtuutetut,

me saamme tänään päättää useista merkittävistä investoinneista.

Ykköskorttelin purku- ja kehittämishanke etenee, samoin monet keskustavision toimet, joilla tavoitellaan elävää, saavutettavaa ja turvallista kaupunkikeskusta. Talousarvioesityksessä kaupunki sitoutuu nyt esimerkiksi laatimaan suunnitelmat hidaskatujen toteuttamisesta keskustaan, mikä parantaa kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Samaan aikaan Lyseon korttelin investointia esitetään lykättäväksi. Vihreä valtuustoryhmä katsoo, että lykkäyksen perustelut eivät kestä päivänvaloa. Kannatamme sitä, että Lyseon investointi palautetaan vuoden 2026 talousarvioon kaupunginjohtajan pohjaesityksen mukaisesti.

Lyseon korttelin päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2018, ja sen ylläpito maksaa kaupungille noin 260 000 euroa vuodessa ilman, että se palvelee yhtään ketään.

Lyseo on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja suojeltu. Sen korjausta ei voi siirtää loputtomiin. Viivytykset vain kasvattavat kokonaiskustannuksia. Tehdyissä selvityksissä on todettu, että rakennus soveltuu parhaiten lukiokäyttöön. Myös Lyseon yläkoulun liikunnan tilatarpeet voidaan toteuttaa osana samaa kokonaisuutta.

Panostukset lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja sivistykseen ovat Hämeenlinnan tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä sijoituksia. Talousarviossa tämä näkyy muun muassa lisämäärärahana oppimateriaaleihin ja oppimisen tuen uudistukseen liittyvässä 800 000 euron määrärahassa. Lisäpanostus kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoon tukee myös suoraan lapsia ja nuoria, joista moni kulkee kouluun, harrastuksiin ja kavereilleen kävellen tai pyörällä. Tämän suuntaisia päätöksiä vihreä ryhmä kannattaa, ne ovat investointeja osaamiseen ja hyvinvointiin. Samalla pidämme tärkeänä, että lasten määrän vähentyessä eteen tulevia päätöksiä kouluihin ja varhaiskasvatukseen kohdistuvista sopeutuksista tehdään koko Hämeenlinnan kokonaisuus huomioiden.

Arvoisat valtuutetut, hyvät viranhaltijat,

peräänkuulutamme vielä lisää kunnianhimoa kaupungin ilmasto- ja luontotyöhön. Kaupunki on onnistuneesti vähentänyt päästöjä tavoiteaikatauluaan nopeammin viime vuosina. Samalla on paikoin myös säästetty kustannuksia, kun on siirrytty energiatehokkaampiin ratkaisuihin.

Nämä niin sanotut matalalla roikkuvat hedelmät alkavat kuitenkin olla jo poimittu. Seuraavat askeleet vaativat lisää tietoisia valintoja – esimerkiksi kasvisruuan lisäämistä sekä kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen parannuksia.

Arvoisat valtuutetut, hyvät hämeenlinnalaiset,

tämä talousarvioesitys on täynnä erilaisia kompromisseja. Kompromisseja tarvitaan, koska käytössämme on rajalliset resurssit ja monia yhteensovitettavia hämeenlinnalaisten tarpeita. Toivon, että illan käsittelyn jälkeen siinä on mukana myös hieman lisää rohkeutta. Hämeenlinna ansaitsee meiltä päättäjiltä rohkeutta tehdä päätöksiä, rohkeutta panostaa tulevaisuuteen ja toisaalta myös rohkeutta malttaa lupaamasta kaikille kaikkea, jotta meillä on jatkossakin varaa valita, miten Hämeenlinna voi olla tulevillekin sukupolville paras mahdollinen kotikaupunki.

Vihreiden valtuustoryhmän puolesta puheenvuoron piti Laura Lamberg