Avainsana: Koulu ja varhaiskasvatus

Julkaistu

Hamkin siirto maksanee itsensä takaisin

Koulutus, sivistys ja inhimillinen pääoma ovat parhaita reseptejä hyvinvoinnille. Tiedämme, että Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja. Mutta ymmärrämmekö, miten tärkeitä tutkimus ja koulutus ovat Hämeenlinnalle ja Hämeelle?

Hamk on Kanta-Hämeen ainoa opinahjo, josta voi opiskella itselleen korkeakoulututkinnon. Ilman Hamkia Hämeenlinna olisi väestörakenteeltaan selvästi vanhempi ja muuttotappioisempi kaupunki.

Keskustakampuksessa on osittain kyse siitä, säilyykö Hämeenlinnassa jatkossakin korkeakoulu. Kampuksen helppo saavutettavuus junalla ja bussilla ei ole pieni asia tutkijoiden, opettajien tai opiskelijoiden houkuttelun kannalta, eikä myöskään liikenteen päästöjen.

Kampusinvestoinnin taloudellinen kokoluokka herättää perusteltuja huolia.

Hämeenlinnan kaupungin näkökulmasta talousyhtälö on kuitenkin tämä: siirto voi puhtaasti rahassakin mitattuna hyvinkin maksaa itsensä takaisin. Kaupunginjohtaja arvioi kaupunginvaltuuston seminaarissa, että kampusratkaisun positiivinen vaikutus kaupungin talouteen on pitkällä tähtäimellä todennäköisesti suurempi kuin sen kustannukset.

Monimutkaista maailmaa on mahdotonta mallintaa tyhjentävästi. Keskustakampuksen investoinnilla on kuntien julkisten investointien luokassa kuitenkin poikkeuksellisen vahvat mahdollisuudet olla myös suoraan taloudellisesti kannattava. Tämä erottaa Hamk-investointia esimerkiksi Lyseon lukion korjauksesta tai muista vastaavista hankkeista, joiden kannattavuutta ei voida samalla tavalla mitata rahassa.

Keskustakampus ei tietenkään yksin turvaa korkeakoulutuksen jatkuvuutta Hämeenlinnassa. Seinät ovat seiniä.

Seinien sisällä täytyy myös jatkaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä Hämeen ja koko maailman haasteiden, kuten ilmastokriisin ja kasvavien sotepalvelutarpeiden ratkaisemiseksi, yksi syötävä haarukka -innovaatio kerrallaan.

Joskus seinillä saadaan myös sisältöä. Keskustakampuksen seinillä helpotetaan Hamkin työtä sisältöjen kehittämisessä, jotta Hämeenlinnassa olisi tulevaisuudessa yhä enemmän laadukasta tutkimusta ja koulutusta. Sillä on arvoa rahan lisäksi myös Hämeenlinnan, Hämeen ja Suomen sivistykselle.

Laura Lamberg, Mirka Soinikoski ja Karri Vanttaja ovat kaupunginvaltuutettuja ja Emma Kolu varavaltuutettu (vihr.)

Julkaistu

Painotetun opetuksen kokeilu Hämeenlinnaan: uhka vai mahdollisuus?

Hämeenlinna harkitsee painotetun opetuksen kokeilua. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätti jatkaa pilotin valmistelua äänin 6–5. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saamme toukokuussa tarkemman ehdotuksen siitä, millaisella mallilla Hämeenlinnassa voitaisiin testata jotain uutta tapaa tarjota syventäviä opintopolkuja lapsille ja nuorille.

Nykyäänkin Hämeenlinnassa on tarjolla englantipainotettua opetusta Seminaarin ja Nummen kouluissa. Ihan uudesta asiasta ei siis ole kyse.

Suurin huoli painotetussa opetuksessa liittyy segregaatioon.

Viranhaltijat ovat tehneet selvitystä painotetusta opetuksesta olemassaolevan tutkimustiedon ja muiden kaupunkien kokemukseen peilaten. Suurin huoli painotetussa opetuksessa liittyy segregaatioon, ja aiheesta: on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että ainakin perinteisillä painotetun opetuksen luokilla oppilaiden perhetaustat eroavat merkittävästi muista oppilaista.

Toisaalta on havaittu, että esimerkiksi Tampereella painotetun opetuksen kouluverkosta on pystytty tekemään alueellisesti tasapuolinen*. Teoriassa painotuksilla voitaisiin jopa ohjata oppilaita hakeutumaan kouluihin, joissa oppilaiden sosioekonominen asema on muuten heikompi.

Opetus- ja kultturiministeriön mukaan painotetun opetuksen toteuttaminen tuntimuotoisena perinteisen erikoisluokkamallin sijaan on havaittu ratkaisuksi, joka voisi ehkäistä oppilasryhmien sosiaalista eriytymistä koulujen sisällä**.

Varsinainen malli Hämeenlinnan pilotista tulee päätettäväksi lautakuntaan toukokuussa. Siihen asti kannatan jatkovalmistelua, jonka lähtökohtana on segregaatiokehityksen vastaisuus ja utelias uudistaminen, jolla pyritään vahvistamaan lasten ja nuorten koulumotivaatiota ja kasvavaa osaamista.

Kirjoittaja Laura Lamberg on hämeenlinnalainen valtuutettu (vihr.) ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsen.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 12.3.2026

Lähteet:
*Pasu, Terhi; Suomi, Juuso; Siipola, Mari; Koivuhovi, Satu; Seppänen, Piia. (2025). Painotettu opetus suomalaiskaupunkien peruskouluverkoissa.
https://terra.journal.fi/article/view/156674

**Opetus- ja kulttuuriministeriö (2022):
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/e57d8e02-1729-464d-8610-6178679904f8/3173d2c6-2b39-434e-9afc-275c6b646474/RAPORTTI_20230313122903

Julkaistu

Varhaiskasvatuksen vaateraha lisäisi tasa-arvoa ja toisi ansaittua arvostusta työntekijöille

Kiitos toimittaja Markku Uharille tärkeän epäkohdan esiin nostamisesta pääkirjoitussivun Häsalainen-kolumnissa: Hämeenlinnassa lastenhoitaja voi nököttää loskassa tennareissa, vaikka vanhustenhoitaja saa sisätyöhönsä vaatteet (HäSa 24.1.).

Vihreä valtuustoryhmä on valmistellut valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan tähän suoraa ratkaisua: varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaaterahaa. Aloite tulee käsittelyyn helmikuun kaupunginvaltuuston kokoukseen.

Aloitteessa ehdotetaan, että vuosittain palkan päälle maksettaisiin vaaterahaa lastenhoitajille, varhaiskasvatuksen opettajille, ryhmäavustajille ja perhepäivähoitajille – käytännössä kaikille, jotka toimivat päivittäin varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä.

Hämeenlinnassa näitä työntekijöitä on noin 400. Toisin sanoen vuosittainen kustannus kaupungille olisi noin 40 000 euroa, jos korvaus olisi 100 euroa vuodessa henkilöä kohden. Summa on kaupungin budjetissa kohtuullinen, mutta sen vaikutus varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemaan arvostukseen, työhyvinvointiin ja henkilöstön pysyvyyteen voi olla merkittävä, puhumattakaan työnantajamielikuvasta.

Varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät päivittäin merkittävää ja tärkeää kasvatustyötä, joka on osa lasten turvallista ja laadukasta kasvuympäristöä.

Lapsiystävällisenä kuntana meidän tulee huolehtia myös niistä aikuisista, jotka rakentavat lasten arkea. Vaateraha on konkreettinen ja helposti toteutettava askel oikeaan suuntaan.

Kirjoittajista Satu Kuusi on hämeenlinnalainen varavaltuutettu (vihr.) ja Laura Lamberg valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.) Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 26.1.2026

Julkaistu

Vihreä ryhmäpuheenvuoro Hämeenlinnan vuoden 2026 talousarviosta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat,

Hämeenlinnan vihreän valtuustoryhmän puolesta tahdon nostaa esiin muutaman huomion vuoden 2026 talousarviosta.

Talousarvio kuvaa sitä, millaiset talousraamit olemme valmiit hyväksymään, eli paljonko meillä jää vuoden 2026 jälkeen viivan alle. On helppo tunnistaa talousarviosta, paljonko ennakoimme ottavamme velkaa. Mutta tunnistammeko sitä, mitä muunlaisia velkoja ehkä kerrytämme? Ilmastovelkaa, hyvinvointivelkaa, korjausvelkaa? Myös näitä meidän täytyy arvioida talouden tunnuslukujen ohella. Siksi on hyvä, että uskallamme muutaman hyvän vuoden jälkeen esittää ensi vuodelle maltillisesti alijäämäistä talousarviota. Talouden sopeutukset eivät saa olla kerralla liian rajuja, vaikka samalla tiedostammekin, että niitä pitkällä aikavälillä tarvitaan, jos Hämeenlinnan väestönkehitys ja verotettavat tulot eivät lähde kasvuun.

Arvoisat valtuutetut,

me saamme tänään päättää useista merkittävistä investoinneista.

Ykköskorttelin purku- ja kehittämishanke etenee, samoin monet keskustavision toimet, joilla tavoitellaan elävää, saavutettavaa ja turvallista kaupunkikeskusta. Talousarvioesityksessä kaupunki sitoutuu nyt esimerkiksi laatimaan suunnitelmat hidaskatujen toteuttamisesta keskustaan, mikä parantaa kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Samaan aikaan Lyseon korttelin investointia esitetään lykättäväksi. Vihreä valtuustoryhmä katsoo, että lykkäyksen perustelut eivät kestä päivänvaloa. Kannatamme sitä, että Lyseon investointi palautetaan vuoden 2026 talousarvioon kaupunginjohtajan pohjaesityksen mukaisesti.

Lyseon korttelin päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2018, ja sen ylläpito maksaa kaupungille noin 260 000 euroa vuodessa ilman, että se palvelee yhtään ketään.

Lyseo on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja suojeltu. Sen korjausta ei voi siirtää loputtomiin. Viivytykset vain kasvattavat kokonaiskustannuksia. Tehdyissä selvityksissä on todettu, että rakennus soveltuu parhaiten lukiokäyttöön. Myös Lyseon yläkoulun liikunnan tilatarpeet voidaan toteuttaa osana samaa kokonaisuutta.

Panostukset lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja sivistykseen ovat Hämeenlinnan tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä sijoituksia. Talousarviossa tämä näkyy muun muassa lisämäärärahana oppimateriaaleihin ja oppimisen tuen uudistukseen liittyvässä 800 000 euron määrärahassa. Lisäpanostus kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoon tukee myös suoraan lapsia ja nuoria, joista moni kulkee kouluun, harrastuksiin ja kavereilleen kävellen tai pyörällä. Tämän suuntaisia päätöksiä vihreä ryhmä kannattaa, ne ovat investointeja osaamiseen ja hyvinvointiin. Samalla pidämme tärkeänä, että lasten määrän vähentyessä eteen tulevia päätöksiä kouluihin ja varhaiskasvatukseen kohdistuvista sopeutuksista tehdään koko Hämeenlinnan kokonaisuus huomioiden.

Arvoisat valtuutetut, hyvät viranhaltijat,

peräänkuulutamme vielä lisää kunnianhimoa kaupungin ilmasto- ja luontotyöhön. Kaupunki on onnistuneesti vähentänyt päästöjä tavoiteaikatauluaan nopeammin viime vuosina. Samalla on paikoin myös säästetty kustannuksia, kun on siirrytty energiatehokkaampiin ratkaisuihin.

Nämä niin sanotut matalalla roikkuvat hedelmät alkavat kuitenkin olla jo poimittu. Seuraavat askeleet vaativat lisää tietoisia valintoja – esimerkiksi kasvisruuan lisäämistä sekä kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen parannuksia.

Arvoisat valtuutetut, hyvät hämeenlinnalaiset,

tämä talousarvioesitys on täynnä erilaisia kompromisseja. Kompromisseja tarvitaan, koska käytössämme on rajalliset resurssit ja monia yhteensovitettavia hämeenlinnalaisten tarpeita. Toivon, että illan käsittelyn jälkeen siinä on mukana myös hieman lisää rohkeutta. Hämeenlinna ansaitsee meiltä päättäjiltä rohkeutta tehdä päätöksiä, rohkeutta panostaa tulevaisuuteen ja toisaalta myös rohkeutta malttaa lupaamasta kaikille kaikkea, jotta meillä on jatkossakin varaa valita, miten Hämeenlinna voi olla tulevillekin sukupolville paras mahdollinen kotikaupunki.

Vihreiden valtuustoryhmän puolesta puheenvuoron piti Laura Lamberg