Mitä yhteistä on elefantin syömisellä ja maailman pelastamisella? Kumpikin onnistuu kliseen mukaan parhaiten pala kerrallaan. Eroavaisuuksiakin löytyy: elefantin syömistä en suosittelisi kenellekään, maailman pelastamista taas ihan kaikille.
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2027 budjetista ensi viikolla. Hämeenlinna on yksi niistä maailman paloista. Ensi vuosi on yksi tulevaisuuden palasista. Meillä on siis käsissämme erinomainen maailmanpelastusmahdollisuus.
Kokonaisuuden ja sen osien suhde toisiinsa on tietysti kliseitä monimutkaisempi juttu. Etenkin luonto- ja ilmastopolitiikan saralla on kuultu väsymykseen asti väittelyä siitä, ovatko Hämeenlinnan kaltaisen kaupungin tai vaikka koko Suomen päästöt vain merkityksetön pisara globaalissa ylikulutuksen valtameressä. Miksi toimisimme täällä, jos Kiinassa on 20 000 kertaa enemmän ihmisiä kuin Hämeenlinnassa?
Vastaus on yksinkertainen: toimimme, koska jokainen metsiin sidottu hiilidioksiditonni hidastaa ilmaston lämpenemistä riippumatta siitä, sidotaanko se Suomessa vai Kiinassa. Toimimme, koska se on oikein ja järkevää. Toimimme, koska jos me vapaamatkustamme, rakennamme maailmaa, jossa muutkin tekevät samoin.
Moraalifilosofi Immanuel Kant muotoili eettisiä valintoja ohjaavan kategorisen imperatiivin periaatteen jo 1700-luvulla ja yksinkertaistettuna se kuuluu jotakuinkin näin: teko on moraalisesti hyvä, jos sen voitaisiin toivoa olevan yleispätevä laki. Välinpitämättömyys planeettamme elinolosuhteiden heikentyessä ei läpäise Kantin testiä, oman osuutemme tekeminen ilmastokriisin hidastamiseksi läpäisee.
Hämeenlinnalla on sekä mahdollisuus että velvollisuus tehdä osansa. Voisimme asettaa kaupungin metsien suojelulle hehtaarimääräisen tavoitepolun ja näin edetä kohti Suomen ja EU:n suojelutavoitteita. Voimme edistää Suomen ilmastopaneelin suositusten mukaisesti sitä, että yhä useamman hämeenlinnalaisen olisi helppoa valita henkilöauton sijasta kulkuvälineeksi useammin bussi, pyörä tai kävely.
Tähän jälkimmäiseen auttaa esimerkiksi paikallisbussilla kulkemista ensi vuodesta lähtien parantava linjastouudistus ja toivon mukaan pysyväksi jäävä kokeilu ilmaisista bussimatkoista lastenvaunujen kanssa Hämeenlinnan seudulla, kun uudet pienet hämeenlinnalaiset perheineen oppivat elämänsä alkutaipaleelta asti julkisen liikenteen makuun. Siinä ollaan jo Hämeenlinnan kaupunkiakin pienempien maailmanpelastuspalasten äärellä, yksilöiden toiminnassa.
Maailman pelastamisessa piilee yksilön näkökulmasta myös aivan erityinen mahdollisuus – se tuo merkitystä elämään. Vapaaehtoistoiminta yhteisten tavoitteiden eteen luo sosiaalista liimaa ja vastaa siihen yleisinhimilliseen merkityksen kaipuuseen, joka meiltä suurelta osalta löytyy. Oman palansa maailman pelastamisesta voi löytää vaikkapa lasten ja nuorten harrastusten ohjaamisesta, kodittomista kissoista, sodan vastaisesta aktivismista, mielenterveyschätistä tai ikäihmisten tukihenkilötoiminnasta.
Oikea kysymys ei ole, voiko maailmaa pelastaa Kiinassa, Hämeenlinnassa vai omassa keittiössä. Maailmaa voi pelastaa kaikkialla siellä, missä on maailmaa.
Julkaistu Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa 4.11.2026

