Julkisen vallan perimmäisen tavoitteen tulisi olla, että se tukee yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia. Kuntien osalta tämä tehtävä määritellään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.
Politiikalla muokataan maailmaa kohti haluttuja tuloksia pitkälti jakamalla niukkoja resursseja. Yleensä rahaa ja rahalla ostettavaa työtä. Kunnan tavoite ei ole tehdä parasta mahdollista rahallista tulosta, mutta rahalla voi joissain tapauksissa ostaa hyvinvointia. Rahalla saa esimerkiksi erilaisia palveluita hämeenlinnalaisille. Kaupungin työntekijät ovat tehneet erinomaista työtä esimerkiksi nuorisopalveluissa ja liikuntaneuvonnassa ja asukkaiden kokemus omasta hyvinvoinnistaan on parantunut. Siitä voimme olla todella iloisia ja ylpeitä, ja kiittää meidän kaupungin työntekijöitä heidän osuudestaan tähän.
Rahalla ja hyvinvoinnilla on onneksi meidän polittisessa järjestelmässä myös toisenlainen suhde. Sen lisäksi, että rahalla voi ostaa hyvinvointia, hyvinvointi myöskin tuo meille rahaa. Epäsuoria reittejä, lisääntyneinä verotuloina, vähentyneinä työttömyyden sakkomaksuina. Lisäksi vuodesta 2020 valtio on ohjannut rahoitusta kunnille osittain sen pohjalta, mitkä kunnat edistävät parhaiten asukkaidensa hyvinvointia. Tätä kannustinta kutsutaan hyte-kertoimeksi.
Hämeenlinnassa hyte-kertoimen perusteella saatiin viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa lisärahoitusta valtiolta. Hyte-kerroin mittaa hyvinvoinnin muutosta ja suhteuttaa sen vielä koko Suomessa tapahtuviin muutoksiin. Tällä tavalla pyritään luomaan tehokas kannustin, jotta kunnille olisi entistäkin järkevämpää myös taloudellisesti satsata enemmän hyvinvointia tukeviin toimiin. Hyvinvoinnin edistämisestä on tehty investointi, jota rahakin ymmärtää helposti. Eli kestävää kuntataloutta rakennetaan osaltaan satsauksilla hämeenlinnalaisten hyvinvointiin.
Hyvinvointiraportti tuo esiin Hämeenlinnan hyvinvointityötä ja asukkaiden hyvinvoinnin eri osa-alueita. Se myös nostaa esiin sen tosiasian, että eri asukasryhmien hyvinvoinnissa on eroja ja näiden erojen kasvu on iso haaste kunnille. Kaupungin toiminnassa tulee tästä syystä pyrkiä hyvinvointierojen pienentämiseen. Se onnistuu muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöllä ja kohdennetuilla palveluilla ja etuuksilla kuten erityisliikuntakortilla mutta myös sillä, että tarjoamme universaaleja palveluita kaikille kaupunkilaisille, taustaa kysymättä. Lastenkulttuuria, kirjastopalveluita, tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen ja rakentavat yhteisöllisyyttä tässä ajassa, jossa on aivan liian helppoa jäädä yksin.
Omastani ja Vihreän ryhmän puolesta kiitän raportin laatijoita ja kaupungin työntekijöitä, jotka päivästä toiseen tekevät työtä, jolla edistetään sitä, että Hämeenlinnassa on vauvasta vaariin hyvä olla ja elää.
Puhe Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa 4.5.2026
