Valtuustopuhe: Hämeenlinnan vuoden 2025 hyvinvointiraportti

Julkisen vallan perimmäisen tavoitteen tulisi olla, että se tukee yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia. Kuntien osalta tämä tehtävä määritellään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.  

Politiikalla muokataan maailmaa kohti haluttuja tuloksia pitkälti jakamalla niukkoja resursseja. Yleensä rahaa ja rahalla ostettavaa työtä. Kunnan tavoite ei ole tehdä parasta mahdollista rahallista tulosta, mutta rahalla voi joissain tapauksissa ostaa hyvinvointia. Rahalla saa esimerkiksi erilaisia palveluita hämeenlinnalaisille. Kaupungin työntekijät ovat tehneet erinomaista työtä esimerkiksi nuorisopalveluissa ja liikuntaneuvonnassa ja asukkaiden kokemus omasta hyvinvoinnistaan on parantunut. Siitä voimme olla todella iloisia ja ylpeitä, ja kiittää meidän kaupungin työntekijöitä heidän osuudestaan tähän. 

Rahalla ja hyvinvoinnilla on onneksi meidän polittisessa järjestelmässä myös toisenlainen suhde. Sen lisäksi, että rahalla voi ostaa hyvinvointia, hyvinvointi myöskin tuo meille rahaa. Epäsuoria reittejä, lisääntyneinä verotuloina, vähentyneinä työttömyyden sakkomaksuina. Lisäksi vuodesta 2020 valtio on ohjannut rahoitusta kunnille osittain sen pohjalta, mitkä kunnat edistävät parhaiten asukkaidensa hyvinvointia. Tätä kannustinta kutsutaan hyte-kertoimeksi.  

Hämeenlinnassa hyte-kertoimen perusteella saatiin viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa lisärahoitusta valtiolta. Hyte-kerroin mittaa hyvinvoinnin muutosta ja suhteuttaa sen vielä koko Suomessa tapahtuviin muutoksiin. Tällä tavalla pyritään luomaan tehokas kannustin, jotta kunnille olisi entistäkin järkevämpää myös taloudellisesti satsata enemmän hyvinvointia tukeviin toimiin. Hyvinvoinnin edistämisestä on tehty investointi, jota rahakin ymmärtää helposti. Eli kestävää kuntataloutta rakennetaan osaltaan satsauksilla hämeenlinnalaisten hyvinvointiin. 

Hyvinvointiraportti tuo esiin Hämeenlinnan hyvinvointityötä ja asukkaiden hyvinvoinnin eri osa-alueita. Se myös nostaa esiin sen tosiasian, että eri asukasryhmien hyvinvoinnissa on eroja ja näiden erojen kasvu on iso haaste kunnille. Kaupungin toiminnassa tulee tästä syystä pyrkiä hyvinvointierojen pienentämiseen. Se onnistuu muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöllä ja kohdennetuilla palveluilla ja etuuksilla kuten erityisliikuntakortilla mutta myös sillä, että tarjoamme universaaleja palveluita kaikille kaupunkilaisille, taustaa kysymättä. Lastenkulttuuria, kirjastopalveluita, tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen ja rakentavat yhteisöllisyyttä tässä ajassa, jossa on aivan liian helppoa jäädä yksin. 

Omastani ja Vihreän ryhmän puolesta kiitän raportin laatijoita ja kaupungin työntekijöitä, jotka päivästä toiseen tekevät työtä, jolla edistetään sitä, että Hämeenlinnassa on vauvasta vaariin hyvä olla ja elää. 

Puhe Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa 4.5.2026

Kasvisruualla parempaa terveyttä ja elinkelpoinen planeetta myös 2080-luvun hämeenlinnalaiskoululaisille

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päättää 7.2. kasvispainotteisuuden lisäämisestä muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa. Esitys nostatti vastustusta Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.1.2026, kun asiasta kirjoitti valtuutettu(kok). ja kaupunginhallituksen jäsen Veli-Antti Silpola Hämeenlinnan Lammilta.

Lihansyönnin jokapäiväisyys on historiallisesti poikkeuksellista. Lihankulutus on Lihatiedotuksen mukaan kasvanut Suomessa noin 50 % henkeä kohden 1970-luvulta lähtien. Paluu kasvispainoitteisempaan ruokailuun edistäisi sekä ihmisten että maapallon hyvinvointia.

Jyväskylän yliopiston laskelmien mukaan jopa 42 % suomalaisten luontojalanjäljestä – eli siitä, miten kulutuksemme köyhdyttää luontoa – syntyy syömisestä.

Se, millaista ruokaa kunta tarjoaa omissa palveluissaan, on väistämättä poliittista.

Kuntien luontojalanjäljistä on myös saatavilla tietoa. Tampereen kaupungin selvityksen mukaan sen toiminnassa suurin luonnon köyhdyttäjä on ruoka. Ruuan luontojalanjäljestä taas yli 60 prosenttia syntyy eläinperäisistä tuotteista.

Sen lisäksi, että kasvispainotteisuuden lisääminen vähentäisi suoraan Hämeenlinnan päästöjä, sillä olisi myös kasvatusvaikutus, joka rakentaisi kestäviä elämäntapoja pitkälle tulevaisuuteen. Koulut ja päiväkodit ovat merkittäviä kasvatusympäristöjä lapsille ja niissä opitaan ruokailuun liittyviä tapoja ja tottumuksia. Kun lapset altistuvat pienestä asti kasvisruualle, on todennäköisempää, että he valitsevat kasvisruokia useammin myös aikuisena. Kasvisruokaa syövistä lapsista kasvaa kasvisruokaa syöviä aikuisia.

Suomessa ja Euroopassa tuotetaan jo nyt laadukasta kasvisruokaa ja hienoja uusia ruokainnovaatioita, vaikka esimerkiksi maidon maataloustuet vääristävät markkinoita eläinperäisen tuotannon suuntaan. Jos Hämeenlinna ja muut suomalaiskunnat lisäisivät kysyntää kotimaisille kasviproteiineille, loisimme samalla markkinaa kehittyvälle kotimaiselle tuotannolle.

Ruoka herättää paljon tunteita, sillä siihen liittyy vahvasti kulttuuri, lapsuudessa opitut tavat ja osalle myös oma elinkeino.

Ruokailuun liittyy paljon henkilökohtaisia valintoja. Siitä huolimatta ruokailu on myös poliittista. Se, millaista ruokaa kunta tarjoaa omissa palveluissaan, on väistämättä poliittista, sisälsi se ruoka sitten lihaa, järvikalaa, tai kotimaista härkäpapua.

Myös liharuuan tarjoaminen nykyisen mallin mukaan on poliittinen valinta – ei vain kovin kestävä sellainen. Valtuuston päätöksessä tulemme näkemään, mitkä puolueet todella kannattavat ilmasto- ja luontokestävää politiikkaa, myös tekojen tasolla.

Kirjoittajista Laura Lamberg, Anton Satamo, Outi Munter ja Satu Kuusi kirjoittivat Hämeenlinnan Vihreän valtuustorymän ja Hämeenlinnan Vihreiden puolesta.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 1.2.2026

Hyvinvointia ei ole ilman kasvua – vai onko?

Joulukausi on perinteiden aikaa. Omiin perinteisiini kuuluu tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe.

Tasavallan presidentin puheessa oli tänä vuonna eräs väite, joka kiinnitti huomioni. Alexander Stubb totesi, että hyvinvointia ei ole ilman kasvua.

Olin juuri edeltävänä yönä keskustellut ystävien kanssa degrowth-ajattelusta eli kohtuutaloudesta, jonka ytimessä on päinvastainen teesi: hyvinvointi nimenomaan täytyy irrottaa tietynlaisesta taloudellisesta kasvusta.

Jotta ihmiset, eläimet ja ekosysteemit voisivat hyvin, kulutukseen pohjaavaa kasvua tulisi pikemminkin rajoittaa.

Itseeni vetoaa kohtuutalouden ajatuksista etenkin se, että teknologian kehityksen ja tuottavuuden kasvun ei tarvitse johtaa luonnonvarojen käytön tai tuotettujen asioiden lisääntymiseen – siis nykyisenkaltaiseen länsimaiseen ylikulutukseen.

Kukaan ei pohjimmiltaan halua tai tarvitse lisää rahaa.

Otetaan esimerkki: samalla kun sähköautojen osuuden kasvu 2020-luvun taitteessa olisi vähentänyt globaalia öljyn kulutusta arviolta 40 000 barrelia päivässä, tämä hyöty on nollattu täysin katumaasturien myynnin kasvulla.

Mitä jos voisimme yhteiskuntana kuitenkin valita olla tekemättä entistä isompia autoja teknologian kehittyessä? Tai vähintään ohjata talouttamme erilaisilla kannustimilla siihen suuntaan?

Hämeenlinnan kaupunki nojaa presidentti Stubbin esittämään ajatteluun kasvun tarpeellisuudesta. Hämeenlinnan kaupungin visiona on nimittäin olla houkutteleva ja menestyvä kasvukaupunki vuonna 2030.

Mutta mitä tarkoittaa kasvu? Stubb ei eritellyt kovin tarkasti, mitä hän tarkoitti kasvulla.

Ei myöskään Hämeenlinna. Talouskasvua toki oletamme tämän tarkoittavan. Lisää asukkaita, lisää verotuloja, lisää elämää keskustaan. Näitä olen itsekin Hämeenlinnaan toivonut.

Entä mitä tarkoittaa taloudellinen kasvu? Lisää rahaa? Kyllä ja ei.

Kukaan ei pohjimmiltaan halua tai tarvitse lisää rahaa. Raha on vain yhteisesti sovittu yleislääke, jonka voi vaihtaa siihen, mitä oikeasti haluaa tai tarvitsee.

Me emme tarvitse lisää rahaa, emme Hämeenlinnana, Suomena, Eurooppana tai maailmana. Tarvitsemme lisää sitä, mitä tarvitsemme. Siis esimerkiksi vanhusten hoivaa ja arkiliikuntaa. Hyvinvointia tukevia elämän perusasioita.

Itse tahtoisin tänä vuonna kasvaa taas vähän lisää ihmisenä – ehkä oppia puhumaan ruotsia sujuvammin tai olemaan kärsivällisempi.

Lapsilleni toivon tänäkin vuonna turvallista kasvuympäristöä. Hämeenlinnalle toivon sellaista kasvua, joka vahvistaa hämeenlinnalaisten ihmisten, eläinten ja ekosysteemien hyvinvointia.

Kirjoittaja on valtuutettu (vihr.), Hämeenlinna.

Kirjoitus julkaistu Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa 14.1.2026