Kirjoituksia

Julkaistu

Hämeenlinnan pitää sitoutua luonto- ja ilmastotoimiin

Hämeenlinna ei vielä elä yhden planeetan rajoissa. Kaupungin tuoreen arviointikertomuksen mukaan Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelman tavoitteet etenivät viime vuonna osittain.

Suurimpia haasteita on liikenne, joka osin valtatie 3:n takia muodostaa kaupungin suurimman päästölähteen. Jos aiomme saavuttaa ilmastotavoitteemme, liikenteen päästöihin on tärkeää etsiä ratkaisuja.

Ensi vuodelle suunniteltu joukkoliikenneuudistus on merkittävä mahdollisuus. Sujuvampi joukkoliikenne parantaa kuntalaisten arkea ja samalla se on myös ilmastoteko. Jos tiheämmät vuorot ja parempi linjaverkko saavat yhä useamman hämeenlinnalaisen valitsemaan bussin henkilöauton sijasta, olemme askeleen lähempänä päästötavoitteitamme.

On parempi maksaa lyhennykset nyt kuin jäädä odottelemaan kasvavaa korkoa.

Kaupungin luontotyön onnistumisena on arvioinnissa nostettu esiin se, että viime vuonna valmistui Hämeenlinnan kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelma eli LUMO-ohjelma.

Ohjelma on tärkeä, mutta sen olemassaolo ei vielä itsessään lisää luonnon monimuotoisuutta.

Ratkaisevaa on se, miten ohjelman tavoitteet viedään käytäntöön. LUMO-ohjelmassa linjataan esimerkiksi, että kaupungin omistamilla alueilla tulee lisätä suojelualueiden määrää ja pinta-alaa.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, eli luontokato, on kiihtynyt merkittävästi ihmisten toiminnan seurauksena. Se näkyy esimerkiksi lajien uhanalaistumisena ja vaikuttaa myös ihmisten elämään, sillä monimuotoinen luonto on tärkeää muun muassa ruokajärjestelmälle.

Siksi Hämeenlinnan tulevassa talousarviovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaisia ilmasto- ja luontotavoitteita asetamme. Tavoitteiden pitää olla konkreettisia, aikasidonnaisia ja todennettavia.

Luontotavoitteiden kannattaa olla myös etupainotteisia: suojelua pitää joka tapauksessa Suomessa lisätä ja se kannattaa tehdä ennemmin kuin myöhemmin. Velka kerryttää korkoa, niin myös luontovelka.

On parempi maksaa lyhennykset nyt kuin jäädä odottelemaan kasvavaa korkoa.

Julkaistu Hämeen Sanomissa 10.6.2026

Julkaistu

Valtuustopuhe: Hämeenlinnan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2025

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, arvoisat kuulijat, 

Hämeenlinnalla menee aika hyvin. Tilikausi päättyi jälleen ylijäämäisenä, ja viimeisen viiden vuoden aikana ylijäämää on kertynyt joka vuosi, yhteensä noin 54 miljoonaa euroa kertaeristä puhdistettuna.  

Tulevaisuudessa suurin haasteemme liittyy väestön ikääntymiseen. Mutta on yksi talouskehitykseen tiiviisti kytkeytyvä alue, jossa meillä ei juuri nytkään mene kovin hyvin. Se on työllisyys. 

Hyvät kuulijat, 

Toimintakertomuksessa todetaan, että Hämeenlinnan työttömyysaste nousi vuoden 2025 aikana 11,7 prosenttiin. Työllisten kokonaismäärä laski ja pitkäaikaistyöttömiä oli lähes neljäsosa enemmän kuin edellisvuonna.   

Työttömyys koskettaa tietysti kaikkein eniten työtöntä itseään ja hänen läheisiään. Samalla vallitsevasta työttömyystilanteesta koituu myös kaupungille iso lasku. Maksoimme vuoden 2025 aikana työttömyysetuusmaksuja 9,7 miljoonaa euroa.  

Arvoisat kuulijat,  

Koko Suomen valtiolla ei mene tältä osin kovin hyvin. Työttömyys on kasvanut koko Suomessa, Hämeenlinnassa itse asiassa hieman vähemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin. On hyvä tunnustaa, että Hämeenlinnassa voimme itse vaikuttaa vain rajallisesti työllisyyskehitykseen. Olemme paljolti globaalien suhdanteiden ja Suomen hallituksen politiikan varassa.  

Mitä me siis voimme tehdä? Hämeenlinnassa ja TyöHämeen työllisyysalueella voimme keskittyä tarjoamaan työnantajien ja työntekijöiden tarpeisiin mahdollisimman sopivia palveluita ja innovaatioympäristöä.  

Voimme tehdä osamme, jotta yritysten olisi helppo panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön. Tässä Hämeen ammattikorkeakoulun rooli on keskeinen. TKI-toiminnassa on valtava potentiaali niin uusiin työpaikkoihin kuin kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.  

Voimme huolehtia siitä, että koulutus ja työelämän tarpeet kohtaavat mahdollisimman hyvin. Voimme auttaa ihmisiä löytämään uuden suunnan silloin, kun työpaikka katoaa alta tai oma osaaminen ei enää vastaa työmarkkinoiden tarpeita.  

Voimme auttaa nuoria kiinnittymään työelämään ensimmäisten kesätöiden kautta, kuten on pyritty tekemään esimerkiksi kaupungin kesätyösetelikampanjan avulla. 

On siis paljon sellaista, mitä me voimme tehdä ja mitä meidän kannattaa tehdä, vaikka työllisyyden tavoitelukuihin pääseminen ei olekaan yksin meistä kiinni.  

Vihreän valtuustoryhmän puolesta tahdon kiittää TyöHämeen työllisyyspalveluissa tehtyä arvokasta työtä ja kannustaa jatkamaan näitä panostuksia, jotta sekä työttömyyden inhimillistä että taloudellista taakkaa saataisiin pienemmäksi.  

Kiitos. 

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2026

Julkaistu

Hamkin siirto maksanee itsensä takaisin

Koulutus, sivistys ja inhimillinen pääoma ovat parhaita reseptejä hyvinvoinnille. Tiedämme, että Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja. Mutta ymmärrämmekö, miten tärkeitä tutkimus ja koulutus ovat Hämeenlinnalle ja Hämeelle?

Hamk on Kanta-Hämeen ainoa opinahjo, josta voi opiskella itselleen korkeakoulututkinnon. Ilman Hamkia Hämeenlinna olisi väestörakenteeltaan selvästi vanhempi ja muuttotappioisempi kaupunki.

Keskustakampuksessa on osittain kyse siitä, säilyykö Hämeenlinnassa jatkossakin korkeakoulu. Kampuksen helppo saavutettavuus junalla ja bussilla ei ole pieni asia tutkijoiden, opettajien tai opiskelijoiden houkuttelun kannalta, eikä myöskään liikenteen päästöjen.

Kampusinvestoinnin taloudellinen kokoluokka herättää perusteltuja huolia.

Hämeenlinnan kaupungin näkökulmasta talousyhtälö on kuitenkin tämä: siirto voi puhtaasti rahassakin mitattuna hyvinkin maksaa itsensä takaisin. Kaupunginjohtaja arvioi kaupunginvaltuuston seminaarissa, että kampusratkaisun positiivinen vaikutus kaupungin talouteen on pitkällä tähtäimellä todennäköisesti suurempi kuin sen kustannukset.

Monimutkaista maailmaa on mahdotonta mallintaa tyhjentävästi. Keskustakampuksen investoinnilla on kuntien julkisten investointien luokassa kuitenkin poikkeuksellisen vahvat mahdollisuudet olla myös suoraan taloudellisesti kannattava. Tämä erottaa Hamk-investointia esimerkiksi Lyseon lukion korjauksesta tai muista vastaavista hankkeista, joiden kannattavuutta ei voida samalla tavalla mitata rahassa.

Keskustakampus ei tietenkään yksin turvaa korkeakoulutuksen jatkuvuutta Hämeenlinnassa. Seinät ovat seiniä.

Seinien sisällä täytyy myös jatkaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä Hämeen ja koko maailman haasteiden, kuten ilmastokriisin ja kasvavien sotepalvelutarpeiden ratkaisemiseksi, yksi syötävä haarukka -innovaatio kerrallaan.

Joskus seinillä saadaan myös sisältöä. Keskustakampuksen seinillä helpotetaan Hamkin työtä sisältöjen kehittämisessä, jotta Hämeenlinnassa olisi tulevaisuudessa yhä enemmän laadukasta tutkimusta ja koulutusta. Sillä on arvoa rahan lisäksi myös Hämeenlinnan, Hämeen ja Suomen sivistykselle.

Laura Lamberg, Mirka Soinikoski ja Karri Vanttaja ovat kaupunginvaltuutettuja ja Emma Kolu varavaltuutettu (vihr.)

Julkaistu

Velkajarru: puhe Vihreiden puoluekokouksessa

Suomi velkaantuu luonnonvarojen, hyvinvoinnin ja talouden saralla. Vihreän politiikan tehtävänä on ajaa sitä, että velkaa taitetaan näiden kaikkien osalta. 

Suomen noin 90 % velkasuhde rajoittaa talouden liikkumavaraa. Oli velkajarrua tai ei. Oli jopa EU:n finanssipoliittisia sääntöjä tai ei. 

Perttu Jussila ja Kasper Kylmälä puhuivat hyvin velkajarrun viestinnällisestä ulottuvuudesta. Mä puhun vähän siitä mekaniikasta. 

Velkajarru velvoittaa pienentämään velkasuhdetta, eli velan suhdetta BKT:hen. Se onnistuu kasvattamalla talouden kokoa, lisäämällä tuloja tai leikkaamalla menoja. Kasvun käynnistyminen auttaisi sekä julkisten tulojen että BKT:n kasvun kautta. Kasvutoimia tarvitaan esimerkiksi vihreään siirtymään, mutta pelkkään kasvuun ei voi luottaa, eikä kaikki talouskasvu ole maapallon tai ihmisten hyvinvoinnin kannalta arvokasta. 

Paljon on puhuttu siitä, että velkajarrun ns. pitkän aikavälin 40 % velkasuhteen tavoite on liian tiukka. Tämä on yhä totta ja yksi asia, johon meidän kannattaa jatkosssakin pyrkiä saamaan muutosta. 

Mutta. En tiedä teistä, mutta omasta mielestäni puoli vuosisataa on aika pitkä aikaväli. Kestää noin puoli vuosisataa siihen, että velkajarrun tahdilla saavutetaan 60 % velkasuhde. 40 % tavoitteella ei ennen sitä ole juuri merkitystä.  

Sopeutuksen tahti vastaa pitkälti EU:n taloussääntöjä. Olemme tällä viikolla saaneet tutustua edustaja Hyrkön erinomaiseen hahmotelmaan siitä, miten tällä tahdilla voidaan tasapainottaa taloutta vihreiden tavoitteiden mukaisesti.  

Kokonaisuutena pidän hyvänä, että vihreät on velkajarrusovussa mukana. 

Tärkeintä on kuitenkin yhä tämä. Talousjärjestelmämme ei toimi yhden planeetan rajoissa. Suomi ei toteuta yhden pallon politiikkaa. On aika puhua vähemmän siitä, pitääkö velkaa taittaa 0,75 vai esimerkiksi 0,68 %-yksikköä vuodessa ja enemmän edustaja Hyrkön tavoin siitä, miten se tehdään ilmastokriisiä ratkaisten. 

Julkaistu

Puut ovat tärkeitä hämeenlinnalaisille – Kaupunki voisi toimia jatkossa paremmin

Puiden kohtelu on herättänyt viime aikoina keskustelua Hämeenlinnassa. Luvattomat kaadot Kaurialan kentän ympärillä, Ahveniston yli satavuotiaiden mäntyjen vahingoittaminen ja Linnanpuiston laajat hakkuut ovat horjuttaneet asukkaiden luottamusta puiden arvostukseen. Palautetta on tullut runsaasti myös valtuutetuille.

Kirjailija Juha Kauppisen sanoin: monta pientä puuta ei ole sama kuin yksi iso. Suuri puu voi olla maamerkki, jonka ohi on kuljettu tai jossa on kiipeilty jo useassa ihmissukupolvessa.

Suuri vanha puu on myös merkittävä hiilivarasto, jollaiseksi uusilla puilla kestää vuosikymmeniä kasvaa. Kun suuri puu kaadetaan, muutos näkyy heti, ja uusi puu saavuttaa samat mitat vasta sukupolven tai useamman päästä.

Luonnon läheisyys on Hämeenlinnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vanhat puut viilentävät kaupunkia kesähelteillä, varastoivat hiiltä ja tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille.

Lähiluonnolla on myös tutkitusti terveysvaikutuksia: se tukee hyvinvointia ja vähentää riskiä sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, mielenterveyden häiriöihin ja ylipainoon.

Puiden hoidon on vastattava niiden arvoa. Arvokkaat ja terveet puut tulee tunnistaa ja säilyttää, ja puustoa uudistaa suunnitelmallisesti.

Turvallisuudesta pitää huolehtia niin, että riskipuut tunnistetaan ajoissa, mutta elinvoimaista puustoa ei poisteta varmuuden vuoksi.

Hämeenlinnan kaupunki voisi jatkossa toimia paremmin. Kaupungin käsittelyssä on parhaillaan vihreän valtuustoryhmän toukokuun valtuustossa jättämä aloite vanhan puuston säilyttämisestä Hämeenlinnan lähiluonnossa.

Aloitteessa esitetään keinoja arvokkaiden puiden tunnistamiseen ja suojeluun sekä puuston suunnitelmalliseen uudistamiseen. Lisäksi siinä korostetaan valvontaa ja seuraamuksia luvattomista puiden kaadoista, kuten ennallistamisvelvoite ja tarvittaessa uhkasakko.

Hämeenlinna tunnetaan luonnostaan. On aika pitää siitä parempaa huolta.

Laura Lamberg on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Karri Vanttaja on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Julkaistu

Valtuustopuhe: Hämeenlinnan vuoden 2025 hyvinvointiraportti

Julkisen vallan perimmäisen tavoitteen tulisi olla, että se tukee yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia. Kuntien osalta tämä tehtävä määritellään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.  

Politiikalla muokataan maailmaa kohti haluttuja tuloksia pitkälti jakamalla niukkoja resursseja. Yleensä rahaa ja rahalla ostettavaa työtä. Kunnan tavoite ei ole tehdä parasta mahdollista rahallista tulosta, mutta rahalla voi joissain tapauksissa ostaa hyvinvointia. Rahalla saa esimerkiksi erilaisia palveluita hämeenlinnalaisille. Kaupungin työntekijät ovat tehneet erinomaista työtä esimerkiksi nuorisopalveluissa ja liikuntaneuvonnassa ja asukkaiden kokemus omasta hyvinvoinnistaan on parantunut. Siitä voimme olla todella iloisia ja ylpeitä, ja kiittää meidän kaupungin työntekijöitä heidän osuudestaan tähän. 

Rahalla ja hyvinvoinnilla on onneksi meidän polittisessa järjestelmässä myös toisenlainen suhde. Sen lisäksi, että rahalla voi ostaa hyvinvointia, hyvinvointi myöskin tuo meille rahaa. Epäsuoria reittejä, lisääntyneinä verotuloina, vähentyneinä työttömyyden sakkomaksuina. Lisäksi vuodesta 2020 valtio on ohjannut rahoitusta kunnille osittain sen pohjalta, mitkä kunnat edistävät parhaiten asukkaidensa hyvinvointia. Tätä kannustinta kutsutaan hyte-kertoimeksi.  

Hämeenlinnassa hyte-kertoimen perusteella saatiin viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa lisärahoitusta valtiolta. Hyte-kerroin mittaa hyvinvoinnin muutosta ja suhteuttaa sen vielä koko Suomessa tapahtuviin muutoksiin. Tällä tavalla pyritään luomaan tehokas kannustin, jotta kunnille olisi entistäkin järkevämpää myös taloudellisesti satsata enemmän hyvinvointia tukeviin toimiin. Hyvinvoinnin edistämisestä on tehty investointi, jota rahakin ymmärtää helposti. Eli kestävää kuntataloutta rakennetaan osaltaan satsauksilla hämeenlinnalaisten hyvinvointiin. 

Hyvinvointiraportti tuo esiin Hämeenlinnan hyvinvointityötä ja asukkaiden hyvinvoinnin eri osa-alueita. Se myös nostaa esiin sen tosiasian, että eri asukasryhmien hyvinvoinnissa on eroja ja näiden erojen kasvu on iso haaste kunnille. Kaupungin toiminnassa tulee tästä syystä pyrkiä hyvinvointierojen pienentämiseen. Se onnistuu muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöllä ja kohdennetuilla palveluilla ja etuuksilla kuten erityisliikuntakortilla mutta myös sillä, että tarjoamme universaaleja palveluita kaikille kaupunkilaisille, taustaa kysymättä. Lastenkulttuuria, kirjastopalveluita, tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen ja rakentavat yhteisöllisyyttä tässä ajassa, jossa on aivan liian helppoa jäädä yksin. 

Omastani ja Vihreän ryhmän puolesta kiitän raportin laatijoita ja kaupungin työntekijöitä, jotka päivästä toiseen tekevät työtä, jolla edistetään sitä, että Hämeenlinnassa on vauvasta vaariin hyvä olla ja elää. 

Puhe Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa 4.5.2026

Julkaistu

Kuka pelkää ideologioita? – Politiikan tekemiseen tarvitaan sekä tietoa että arvoja

Filosofit ja historioitsijat, huomio, on tapahtunut merkittävä tieteellinen läpimurto: valtiovarainministeriöstä on löytynyt maailman ensimmäinen ideologiasta vapaa ihminen.

Budjettipäällikkö Mika Niemelä kuvaili Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä olevansa ideologisesti neutraali. Mutta onko tällaista neutraaliutta edes olemassa?

Ideologia on siitä hankala sana, että se tarkoittaa monia erilaisia asioita. Yksinkertaisimmillaan se viittaa linsseihin, joiden läpi meistä jokainen tulkitsee maailmaa.

Ideologia on myös politiikan teorian käsite: poliittisia ideologioita ovat esimerkiksi liberalismi, sosialismi ja konservatismi. Länsimaiset kapitalistiset yhteiskunnat nojaavat vahvasti muun muassa liberalismin periaatteisiin yksilöiden vapaudesta ja omistusoikeudesta.

Ideologialla voidaan joskus myös tarkoittaa vääristynyttä käsitystä todellisuudesta. Siis sitä, että omat linssit ovat niin sumeat, että ne estävät näkemästä tosiasioita. Tämä on se merkitys, jonka takia ideologiaa käsittääkseni vieroksutaan.

Ideologisuudesta syyttäminen on politiikassa myös retorinen keino. Sen pyrkimyksenä on kyseenalaistaa vastapuolen eetos – henkilön kyky arvioida maailmaa riittävän neutraalisti ollakseen uskottava omassa argumentissaan. Tätä olemme nähneet myös Hämeenlinnan politiikassa.

Kaupunginvaltuusto käsitteli helmikuussa vihreiden ja vasemmiston aloitetta kasvisruuan lisäämisestä Hämeenlinnan kaupungin tarjoamissa ruuissa.

Osa vastustavista puheenvuoroista keskittyi kritisoimaan aloitteen koettua ideologisuutta, ikään kuin kasvisruoka olisi arvovalinta ja liharuoka ei. Tosiasiassa molempiin liittyy yhtä lailla arvovalintoja ja ideologiaa.

Mielestäni etenkin politiikassa on järjetöntä pyrkiä ideologiattomuuteen.

Politiikassa on pohjimmiltaan kyse valinnoista. Politiikka jakaa niukkoja resursseja parhaaksi katsomallaan tavalla, oli kyse sitten Suomen tai Hämeenlinnan rahoista tai vaikka erilaisten puheenvuorojen saamasta ilmatilasta julkisessa keskustelussa.

Valintaa ohjaa arvo tai ajatus jostain (toivon mukaan yhteisestä) hyvästä, jota kannattaa tavoitella enemmän kuin jotain muuta.

Politiikan tekemiseen tarvitaan sekä tietoa että arvoja. Arvot määrittävät päämäärän, tieto auttaa arvioimaan sopivimpia keinoja.

Oman ideologian kieltäminen kertoo siitä, että arvopohjaansa ei joko tunnista tai sitä pyrkii tietoisesti hämärtämään. Näistä kumpikaan ei johda ideologiasta neutraaliin yhteisten asioiden hoitamiseen. Sellaista ei ole olemassakaan.

Siksi mielekkäämpää kuin ideologiasta irti pyristeleminen on omien arvojen ja katsomusten tunnistaminen ja niistä käytävä avoin keskustelu. Voin suositella tätä aivan kaikille, politiikassa ja sen ulkopuolella.

Kirjoittaja Laura Lamberg on valtiotieteiden maisteri (politiikan tutkimus) ja Hämeenlinnan Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus julkaistu Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa 14.4.2026

Julkaistu

Miten tekoäly vaikuttaa äänestäjiin?

Matti Hirvonen Nokialta kysyi mielipiteessään: Nähdäänkö jo piankin tekoälyvaalit? (HäSa 31.3.) ja nosti esiin tärkeän näkökulman tekoälyn riskeistä demokratialle. Kirjoitus pureutui tekoälyn käyttöön puolueiden kampanjoinnissa ja peräänkuulutti puolueiden välistä tai eduskunnan säätämää sopimusta tekoälyn käytöstä vaalityössä.

Mutta entä jos tekoälyä käyttävätkin äänestäjät? Mitä vaikutuksia tekoälyavusteisilla äänestyspäätöksillä olisi demokratialle?

Riski (tai mahdollisuus) sille, että tekoälyä pyritään käyttämään vaalikoneen kaltaisena työkaluna, on suuri. Suomalaisten tekoälyn käyttö on nopeasti arkipäiväistynyt ja levinnyt monille elämän osa-alueille, miksi ei siis myös äänestyspohdintoihin.

EU:n tekoälyasetuksen mukaan tekoälyä ei saa käyttää yksittäisten äänestäjien vaalikäyttäytymisen ohjaamiseen. Yleistä tietoa puolueista ja ehdokkaista saa antaa. Rajanveto keskustelevan tekoälyn antaman tiedon ja neuvojen välillä on kuitenkin paikoin häilyvä.

Tekoäly ei ole vinoumista vapaa neutraali tiedonvälittäjä.

Kokeilin pyytää kahta eri tekoälyohjelmaa vastaamaan seuraavaan kehoitteeseen: ”Ketä minun kannattaisi äänestää eduskuntavaaleissa 2027?”

Microsoftin omistama Copilot vastasi, että se ei voi kertoa minulle suoraan, ketä minun pitäisi äänestää, sillä se ei saa tehdä poliittista vaikuttamista.

Copilot kuitenkin ehdotti, että se voisi tehdä vertailutaulukon puolueiden omista vaaliohjelmista tai auttaa minua luomaan sopivia kysymyksiä, joilla voin selvittää ehdokkaiden kantoja minulle tärkeisiin asioihin. Parhaimmillaan tämä helpottaa oikean tiedon äärelle pääsemistä ja tukee äänestäjää pohtimaan omia arvojaan.

OpenAI:n omistama ChatGPT sen sijaan vastasi, että se voisi tehdä minulle ehdotuksen sopivimmasta puolueesta ja millainen ehdokas kannattaa valita, kunhan kerron sille 3–5 tärkeintä arvoani.

ChatGPT esitteli vastauksena myös muutamalla sanalla nykyiset eduskuntapuolueet, kertoi tämän hetken galluptuloksia ja suositteli käyttämään apuna äänestyspäätökseen vaalikoneita.

Tekoäly tulee olemaan läsnä myös vaaleissa. Tarvitaan lainsäätäjien ja lainvalvojien valppautta siitä, että yritykset noudattavat sääntöjä ja että säädökset tukevat demokratiaa.

Lisäksi tarvitaan lisää tietoisuutta kansalaisilta: jos tekoälyä käyttää omien poliittisten kantojen pohtimiseen tai jopa sopivien ehdokkaiden etsintään, on tärkeää tarkistaa tekoälyn väittämien paikkaansapitävyys ja pitää mielessä, että tekoäly ei ole vinoumista vapaa neutraali tiedonvälittäjä. Tiedon valikointi voi ohjata – tekoäly tarjoaa yleensä paljon enemmän tietoa, kuin vain suoraviivaisimman vastauksen käyttäjänsä kysymykseen.

Kuten tekoäly sanoisi: jos tahdot, voin auttaa konkreettisesti. Etsi vaikka tietoa vaaleista useista luotettavista lähteistä ja keskustele ehdokkaiden kanssa. Tämä toimii yllättävän hyvin.

Kirjoittaja Laura Lamberg on hämeenlinnalainen valtuutettu (vihr.) ja VTM (politiikan tutkimus).

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 5.4.2026

Julkaistu

Painotetun opetuksen kokeilu Hämeenlinnaan: uhka vai mahdollisuus?

Hämeenlinna harkitsee painotetun opetuksen kokeilua. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätti jatkaa pilotin valmistelua äänin 6–5. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saamme toukokuussa tarkemman ehdotuksen siitä, millaisella mallilla Hämeenlinnassa voitaisiin testata jotain uutta tapaa tarjota syventäviä opintopolkuja lapsille ja nuorille.

Nykyäänkin Hämeenlinnassa on tarjolla englantipainotettua opetusta Seminaarin ja Nummen kouluissa. Ihan uudesta asiasta ei siis ole kyse.

Suurin huoli painotetussa opetuksessa liittyy segregaatioon.

Viranhaltijat ovat tehneet selvitystä painotetusta opetuksesta olemassaolevan tutkimustiedon ja muiden kaupunkien kokemukseen peilaten. Suurin huoli painotetussa opetuksessa liittyy segregaatioon, ja aiheesta: on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että ainakin perinteisillä painotetun opetuksen luokilla oppilaiden perhetaustat eroavat merkittävästi muista oppilaista.

Toisaalta on havaittu, että esimerkiksi Tampereella painotetun opetuksen kouluverkosta on pystytty tekemään alueellisesti tasapuolinen*. Teoriassa painotuksilla voitaisiin jopa ohjata oppilaita hakeutumaan kouluihin, joissa oppilaiden sosioekonominen asema on muuten heikompi.

Opetus- ja kultturiministeriön mukaan painotetun opetuksen toteuttaminen tuntimuotoisena perinteisen erikoisluokkamallin sijaan on havaittu ratkaisuksi, joka voisi ehkäistä oppilasryhmien sosiaalista eriytymistä koulujen sisällä**.

Varsinainen malli Hämeenlinnan pilotista tulee päätettäväksi lautakuntaan toukokuussa. Siihen asti kannatan jatkovalmistelua, jonka lähtökohtana on segregaatiokehityksen vastaisuus ja utelias uudistaminen, jolla pyritään vahvistamaan lasten ja nuorten koulumotivaatiota ja kasvavaa osaamista.

Kirjoittaja Laura Lamberg on hämeenlinnalainen valtuutettu (vihr.) ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsen.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 12.3.2026

Lähteet:
*Pasu, Terhi; Suomi, Juuso; Siipola, Mari; Koivuhovi, Satu; Seppänen, Piia. (2025). Painotettu opetus suomalaiskaupunkien peruskouluverkoissa.
https://terra.journal.fi/article/view/156674

**Opetus- ja kulttuuriministeriö (2022):
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/e57d8e02-1729-464d-8610-6178679904f8/3173d2c6-2b39-434e-9afc-275c6b646474/RAPORTTI_20230313122903

Julkaistu

Valtuustoaloite Hämeenlinnan digitaalisen huoltovarmuuden vahvistamiseksi

Hämeenlinnan kaupunki nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin infrastruktuureihin: etäkokous- ja arkistointipalveluista sähköposteihin ja koulujen ja kodin väliseen yhteydenpitoon. Jos digitaaliset palvelut eivät ole saatavissa, suuri osa kaupungin ja sen asukkaiden toiminnasta halvaantuisi tai vähintäänkin vaikeutuisi merkittävästi. Globaalin turvallisuusympärön muutokset ovat osoittaneet, että digitaaliseen suvereniteettiin on kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota.

Suuri osa Hämeenlinnan käyttämistä tai tarjoamista digitaalisista palveluista toimii Euroopan ulkopuolisilla alustoilla. Toiset käyttävät autentikaatiota tai pääsynhallintaa, joka on riippuvainen Euroopan ulkopuolisista yhtiöistä. Kaikkien näiden järjestelmien toimintavarmuus on valitettavasti nykyisessä maailmantilanteessa epävarmaa.

Useat Euroopan maat, mukaan lukien Ranska, Alankomaat ja Saksa pyrkivät aktiivisesti rajaamaan digitaalisia riippuvuuksia. Saman työn aloittaminen myös Suomessa on välttämätöntä. Ensiarvoisen tärkeässä asemassa tässä ovat asukkaita ja kansalaisia lähimpänä olevat palvelut, eli muun muassa kuntien toiminta.

Vaikka täysi irtautuminen Euroopan ulkopuolisista palveluista ei olisi realistista tai edes tavoiteltavaa, hyötyjä voidaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä saavuttaa ottamalla eurooppalaisia palveluita käyttöön nykyjärjestelmien rinnalle. Pitkällä aikavälillä Hämeenlinnan ja muiden suomalaisten kuntien kysyntä eurooppalaisille palveluntarjoajille tukee osaltaan kehittämään eurooppalaista tarjontaa entistä paremmaksi.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Hämeenlinna selvittää riippuvuutensa Euroopan ulkopuolisista tietojärjestelmistä ja digiyhtiöistä ja laatii tarkoituksenmukaiset varasuunnitelmat tilanteisiin, joissa palvelu ei olisi saatavilla. Lisäksi esitämme että tehdään suunnitelma 1-3 eurooppalaisen järjestelmän pilotoinnista Hämeenlinnan kunnan toiminnassa valituilla ja rajatuilla aloilla, kuitenkaan korvaamatta tässä kokeiluvaiheessa vielä nykyisiä järjestelmiä.

Laura Lamberg, kaupunginvaltuutettu (vihr.)
5.2.2026