Tekijä: Laura Lamberg

Julkaistu

Hamkin siirto maksanee itsensä takaisin

Koulutus, sivistys ja inhimillinen pääoma ovat parhaita reseptejä hyvinvoinnille. Tiedämme, että Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja. Mutta ymmärrämmekö, miten tärkeitä tutkimus ja koulutus ovat Hämeenlinnalle ja Hämeelle?

Hamk on Kanta-Hämeen ainoa opinahjo, josta voi opiskella itselleen korkeakoulututkinnon. Ilman Hamkia Hämeenlinna olisi väestörakenteeltaan selvästi vanhempi ja muuttotappioisempi kaupunki.

Keskustakampuksessa on osittain kyse siitä, säilyykö Hämeenlinnassa jatkossakin korkeakoulu. Kampuksen helppo saavutettavuus junalla ja bussilla ei ole pieni asia tutkijoiden, opettajien tai opiskelijoiden houkuttelun kannalta, eikä myöskään liikenteen päästöjen.

Kampusinvestoinnin taloudellinen kokoluokka herättää perusteltuja huolia.

Hämeenlinnan kaupungin näkökulmasta talousyhtälö on kuitenkin tämä: siirto voi puhtaasti rahassakin mitattuna hyvinkin maksaa itsensä takaisin. Kaupunginjohtaja arvioi kaupunginvaltuuston seminaarissa, että kampusratkaisun positiivinen vaikutus kaupungin talouteen on pitkällä tähtäimellä todennäköisesti suurempi kuin sen kustannukset.

Monimutkaista maailmaa on mahdotonta mallintaa tyhjentävästi. Keskustakampuksen investoinnilla on kuntien julkisten investointien luokassa kuitenkin poikkeuksellisen vahvat mahdollisuudet olla myös suoraan taloudellisesti kannattava. Tämä erottaa Hamk-investointia esimerkiksi Lyseon lukion korjauksesta tai muista vastaavista hankkeista, joiden kannattavuutta ei voida samalla tavalla mitata rahassa.

Keskustakampus ei tietenkään yksin turvaa korkeakoulutuksen jatkuvuutta Hämeenlinnassa. Seinät ovat seiniä.

Seinien sisällä täytyy myös jatkaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä Hämeen ja koko maailman haasteiden, kuten ilmastokriisin ja kasvavien sotepalvelutarpeiden ratkaisemiseksi, yksi syötävä haarukka -innovaatio kerrallaan.

Joskus seinillä saadaan myös sisältöä. Keskustakampuksen seinillä helpotetaan Hamkin työtä sisältöjen kehittämisessä, jotta Hämeenlinnassa olisi tulevaisuudessa yhä enemmän laadukasta tutkimusta ja koulutusta. Sillä on arvoa rahan lisäksi myös Hämeenlinnan, Hämeen ja Suomen sivistykselle.

Laura Lamberg, Mirka Soinikoski ja Karri Vanttaja ovat kaupunginvaltuutettuja ja Emma Kolu varavaltuutettu (vihr.)

Julkaistu

Velkajarru: puhe Vihreiden puoluekokouksessa

Suomi velkaantuu luonnonvarojen, hyvinvoinnin ja talouden saralla. Vihreän politiikan tehtävänä on ajaa sitä, että velkaa taitetaan näiden kaikkien osalta. 

Suomen noin 90 % velkasuhde rajoittaa talouden liikkumavaraa. Oli velkajarrua tai ei. Oli jopa EU:n finanssipoliittisia sääntöjä tai ei. 

Perttu Jussila ja Kasper Kylmälä puhuivat hyvin velkajarrun viestinnällisestä ulottuvuudesta. Mä puhun vähän siitä mekaniikasta. 

Velkajarru velvoittaa pienentämään velkasuhdetta, eli velan suhdetta BKT:hen. Se onnistuu kasvattamalla talouden kokoa, lisäämällä tuloja tai leikkaamalla menoja. Kasvun käynnistyminen auttaisi sekä julkisten tulojen että BKT:n kasvun kautta. Kasvutoimia tarvitaan esimerkiksi vihreään siirtymään, mutta pelkkään kasvuun ei voi luottaa, eikä kaikki talouskasvu ole maapallon tai ihmisten hyvinvoinnin kannalta arvokasta. 

Paljon on puhuttu siitä, että velkajarrun ns. Pitkän aikavälin 40% velkasuhteen tavoite on liian tiukka. Tämä on yhä totta ja yksi asia, johon meidän kannattaa jatkosssakin pyrkiä saamaan muutosta. 

Mutta. En tiedä teistä, mutta omasta mielestäni puoli vuosisataa on aika pitkä aikaväli. Kestää noin puoli vuosisataa siihen, että velkajarrun tahdilla saavutetaan 60% velkasuhde. 40% tavoitteella ei ennen sitä ole juuri merkitystä.  

Sopeutuksen tahti vastaa pitkälti EU:n taloussääntöjä. Olemme tällä viikolla saaneet tutustua edustaja Hyrkön erinomaiseen hahmotelmaan siitä, miten tällä tahdilla voidaan tasapainottaa taloutta vihreiden tavoitteiden mukaisesti.  

Kokonaisuutena pidän hyvänä, että vihreät on velkajarrusovussa mukana. 

Tärkeintä on kuitenkkin yhä tämä. Talousjärjestelmämme ei toimi yhden planeetan rajoissa. Suomi ei toteuta yhden pallon politiikkaa. On aika puhua vähemmän siitä, pitääkö velkaa taittaa 0,75 vai esimerkiksi 0,68 %-yksikköä vuodessa ja enemmän eddustaja Hyrkön tavoin siitä, miten se tehdään ilmastokriisiä ratkaisten. 

Julkaistu

Puut ovat tärkeitä hämeenlinnalaisille – Kaupunki voisi toimia jatkossa paremmin

Puiden kohtelu on herättänyt viime aikoina keskustelua Hämeenlinnassa. Luvattomat kaadot Kaurialan kentän ympärillä, Ahveniston yli satavuotiaiden mäntyjen vahingoittaminen ja Linnanpuiston laajat hakkuut ovat horjuttaneet asukkaiden luottamusta puiden arvostukseen. Palautetta on tullut runsaasti myös valtuutetuille.

Kirjailija Juha Kauppisen sanoin: monta pientä puuta ei ole sama kuin yksi iso. Suuri puu voi olla maamerkki, jonka ohi on kuljettu tai jossa on kiipeilty jo useassa ihmissukupolvessa.

Suuri vanha puu on myös merkittävä hiilivarasto, jollaiseksi uusilla puilla kestää vuosikymmeniä kasvaa. Kun suuri puu kaadetaan, muutos näkyy heti, ja uusi puu saavuttaa samat mitat vasta sukupolven tai useamman päästä.

Luonnon läheisyys on Hämeenlinnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vanhat puut viilentävät kaupunkia kesähelteillä, varastoivat hiiltä ja tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille.

Lähiluonnolla on myös tutkitusti terveysvaikutuksia: se tukee hyvinvointia ja vähentää riskiä sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, mielenterveyden häiriöihin ja ylipainoon.

Puiden hoidon on vastattava niiden arvoa. Arvokkaat ja terveet puut tulee tunnistaa ja säilyttää, ja puustoa uudistaa suunnitelmallisesti.

Turvallisuudesta pitää huolehtia niin, että riskipuut tunnistetaan ajoissa, mutta elinvoimaista puustoa ei poisteta varmuuden vuoksi.

Hämeenlinnan kaupunki voisi jatkossa toimia paremmin. Kaupungin käsittelyssä on parhaillaan vihreän valtuustoryhmän toukokuun valtuustossa jättämä aloite vanhan puuston säilyttämisestä Hämeenlinnan lähiluonnossa.

Aloitteessa esitetään keinoja arvokkaiden puiden tunnistamiseen ja suojeluun sekä puuston suunnitelmalliseen uudistamiseen. Lisäksi siinä korostetaan valvontaa ja seuraamuksia luvattomista puiden kaadoista, kuten ennallistamisvelvoite ja tarvittaessa uhkasakko.

Hämeenlinna tunnetaan luonnostaan. On aika pitää siitä parempaa huolta.

Laura Lamberg on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Karri Vanttaja on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Julkaistu

Valtuustopuhe: Hämeenlinnan vuoden 2025 hyvinvointiraportti

Julkisen vallan perimmäisen tavoitteen tulisi olla, että se tukee yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia. Kuntien osalta tämä tehtävä määritellään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.  

Politiikalla muokataan maailmaa kohti haluttuja tuloksia pitkälti jakamalla niukkoja resursseja. Yleensä rahaa ja rahalla ostettavaa työtä. Kunnan tavoite ei ole tehdä parasta mahdollista rahallista tulosta, mutta rahalla voi joissain tapauksissa ostaa hyvinvointia. Rahalla saa esimerkiksi erilaisia palveluita hämeenlinnalaisille. Kaupungin työntekijät ovat tehneet erinomaista työtä esimerkiksi nuorisopalveluissa ja liikuntaneuvonnassa ja asukkaiden kokemus omasta hyvinvoinnistaan on parantunut. Siitä voimme olla todella iloisia ja ylpeitä, ja kiittää meidän kaupungin työntekijöitä heidän osuudestaan tähän. 

Rahalla ja hyvinvoinnilla on onneksi meidän polittisessa järjestelmässä myös toisenlainen suhde. Sen lisäksi, että rahalla voi ostaa hyvinvointia, hyvinvointi myöskin tuo meille rahaa. Epäsuoria reittejä, lisääntyneinä verotuloina, vähentyneinä työttömyyden sakkomaksuina. Lisäksi vuodesta 2020 valtio on ohjannut rahoitusta kunnille osittain sen pohjalta, mitkä kunnat edistävät parhaiten asukkaidensa hyvinvointia. Tätä kannustinta kutsutaan hyte-kertoimeksi.  

Hämeenlinnassa hyte-kertoimen perusteella saatiin viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa lisärahoitusta valtiolta. Hyte-kerroin mittaa hyvinvoinnin muutosta ja suhteuttaa sen vielä koko Suomessa tapahtuviin muutoksiin. Tällä tavalla pyritään luomaan tehokas kannustin, jotta kunnille olisi entistäkin järkevämpää myös taloudellisesti satsata enemmän hyvinvointia tukeviin toimiin. Hyvinvoinnin edistämisestä on tehty investointi, jota rahakin ymmärtää helposti. Eli kestävää kuntataloutta rakennetaan osaltaan satsauksilla hämeenlinnalaisten hyvinvointiin. 

Hyvinvointiraportti tuo esiin Hämeenlinnan hyvinvointityötä ja asukkaiden hyvinvoinnin eri osa-alueita. Se myös nostaa esiin sen tosiasian, että eri asukasryhmien hyvinvoinnissa on eroja ja näiden erojen kasvu on iso haaste kunnille. Kaupungin toiminnassa tulee tästä syystä pyrkiä hyvinvointierojen pienentämiseen. Se onnistuu muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöllä ja kohdennetuilla palveluilla ja etuuksilla kuten erityisliikuntakortilla mutta myös sillä, että tarjoamme universaaleja palveluita kaikille kaupunkilaisille, taustaa kysymättä. Lastenkulttuuria, kirjastopalveluita, tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen ja rakentavat yhteisöllisyyttä tässä ajassa, jossa on aivan liian helppoa jäädä yksin. 

Omastani ja Vihreän ryhmän puolesta kiitän raportin laatijoita ja kaupungin työntekijöitä, jotka päivästä toiseen tekevät työtä, jolla edistetään sitä, että Hämeenlinnassa on vauvasta vaariin hyvä olla ja elää. 

Puhe Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa 4.5.2026

Julkaistu

Kuka pelkää ideologioita? – Politiikan tekemiseen tarvitaan sekä tietoa että arvoja

Filosofit ja historioitsijat, huomio, on tapahtunut merkittävä tieteellinen läpimurto: valtiovarainministeriöstä on löytynyt maailman ensimmäinen ideologiasta vapaa ihminen.

Budjettipäällikkö Mika Niemelä kuvaili Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä olevansa ideologisesti neutraali. Mutta onko tällaista neutraaliutta edes olemassa?

Ideologia on siitä hankala sana, että se tarkoittaa monia erilaisia asioita. Yksinkertaisimmillaan se viittaa linsseihin, joiden läpi meistä jokainen tulkitsee maailmaa.

Ideologia on myös politiikan teorian käsite: poliittisia ideologioita ovat esimerkiksi liberalismi, sosialismi ja konservatismi. Länsimaiset kapitalistiset yhteiskunnat nojaavat vahvasti muun muassa liberalismin periaatteisiin yksilöiden vapaudesta ja omistusoikeudesta.

Ideologialla voidaan joskus myös tarkoittaa vääristynyttä käsitystä todellisuudesta. Siis sitä, että omat linssit ovat niin sumeat, että ne estävät näkemästä tosiasioita. Tämä on se merkitys, jonka takia ideologiaa käsittääkseni vieroksutaan.

Ideologisuudesta syyttäminen on politiikassa myös retorinen keino. Sen pyrkimyksenä on kyseenalaistaa vastapuolen eetos – henkilön kyky arvioida maailmaa riittävän neutraalisti ollakseen uskottava omassa argumentissaan. Tätä olemme nähneet myös Hämeenlinnan politiikassa.

Kaupunginvaltuusto käsitteli helmikuussa vihreiden ja vasemmiston aloitetta kasvisruuan lisäämisestä Hämeenlinnan kaupungin tarjoamissa ruuissa.

Osa vastustavista puheenvuoroista keskittyi kritisoimaan aloitteen koettua ideologisuutta, ikään kuin kasvisruoka olisi arvovalinta ja liharuoka ei. Tosiasiassa molempiin liittyy yhtä lailla arvovalintoja ja ideologiaa.

Mielestäni etenkin politiikassa on järjetöntä pyrkiä ideologiattomuuteen.

Politiikassa on pohjimmiltaan kyse valinnoista. Politiikka jakaa niukkoja resursseja parhaaksi katsomallaan tavalla, oli kyse sitten Suomen tai Hämeenlinnan rahoista tai vaikka erilaisten puheenvuorojen saamasta ilmatilasta julkisessa keskustelussa.

Valintaa ohjaa arvo tai ajatus jostain (toivon mukaan yhteisestä) hyvästä, jota kannattaa tavoitella enemmän kuin jotain muuta.

Politiikan tekemiseen tarvitaan sekä tietoa että arvoja. Arvot määrittävät päämäärän, tieto auttaa arvioimaan sopivimpia keinoja.

Oman ideologian kieltäminen kertoo siitä, että arvopohjaansa ei joko tunnista tai sitä pyrkii tietoisesti hämärtämään. Näistä kumpikaan ei johda ideologiasta neutraaliin yhteisten asioiden hoitamiseen. Sellaista ei ole olemassakaan.

Siksi mielekkäämpää kuin ideologiasta irti pyristeleminen on omien arvojen ja katsomusten tunnistaminen ja niistä käytävä avoin keskustelu. Voin suositella tätä aivan kaikille, politiikassa ja sen ulkopuolella.

Kirjoittaja Laura Lamberg on valtiotieteiden maisteri (politiikan tutkimus) ja Hämeenlinnan Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus julkaistu Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa 14.4.2026

Julkaistu

Miten tekoäly vaikuttaa äänestäjiin?

Matti Hirvonen Nokialta kysyi mielipiteessään: Nähdäänkö jo piankin tekoälyvaalit? (HäSa 31.3.) ja nosti esiin tärkeän näkökulman tekoälyn riskeistä demokratialle. Kirjoitus pureutui tekoälyn käyttöön puolueiden kampanjoinnissa ja peräänkuulutti puolueiden välistä tai eduskunnan säätämää sopimusta tekoälyn käytöstä vaalityössä.

Mutta entä jos tekoälyä käyttävätkin äänestäjät? Mitä vaikutuksia tekoälyavusteisilla äänestyspäätöksillä olisi demokratialle?

Riski (tai mahdollisuus) sille, että tekoälyä pyritään käyttämään vaalikoneen kaltaisena työkaluna, on suuri. Suomalaisten tekoälyn käyttö on nopeasti arkipäiväistynyt ja levinnyt monille elämän osa-alueille, miksi ei siis myös äänestyspohdintoihin.

EU:n tekoälyasetuksen mukaan tekoälyä ei saa käyttää yksittäisten äänestäjien vaalikäyttäytymisen ohjaamiseen. Yleistä tietoa puolueista ja ehdokkaista saa antaa. Rajanveto keskustelevan tekoälyn antaman tiedon ja neuvojen välillä on kuitenkin paikoin häilyvä.

Tekoäly ei ole vinoumista vapaa neutraali tiedonvälittäjä.

Kokeilin pyytää kahta eri tekoälyohjelmaa vastaamaan seuraavaan kehoitteeseen: ”Ketä minun kannattaisi äänestää eduskuntavaaleissa 2027?”

Microsoftin omistama Copilot vastasi, että se ei voi kertoa minulle suoraan, ketä minun pitäisi äänestää, sillä se ei saa tehdä poliittista vaikuttamista.

Copilot kuitenkin ehdotti, että se voisi tehdä vertailutaulukon puolueiden omista vaaliohjelmista tai auttaa minua luomaan sopivia kysymyksiä, joilla voin selvittää ehdokkaiden kantoja minulle tärkeisiin asioihin. Parhaimmillaan tämä helpottaa oikean tiedon äärelle pääsemistä ja tukee äänestäjää pohtimaan omia arvojaan.

OpenAI:n omistama ChatGPT sen sijaan vastasi, että se voisi tehdä minulle ehdotuksen sopivimmasta puolueesta ja millainen ehdokas kannattaa valita, kunhan kerron sille 3–5 tärkeintä arvoani.

ChatGPT esitteli vastauksena myös muutamalla sanalla nykyiset eduskuntapuolueet, kertoi tämän hetken galluptuloksia ja suositteli käyttämään apuna äänestyspäätökseen vaalikoneita.

Tekoäly tulee olemaan läsnä myös vaaleissa. Tarvitaan lainsäätäjien ja lainvalvojien valppautta siitä, että yritykset noudattavat sääntöjä ja että säädökset tukevat demokratiaa.

Lisäksi tarvitaan lisää tietoisuutta kansalaisilta: jos tekoälyä käyttää omien poliittisten kantojen pohtimiseen tai jopa sopivien ehdokkaiden etsintään, on tärkeää tarkistaa tekoälyn väittämien paikkaansapitävyys ja pitää mielessä, että tekoäly ei ole vinoumista vapaa neutraali tiedonvälittäjä. Tiedon valikointi voi ohjata – tekoäly tarjoaa yleensä paljon enemmän tietoa, kuin vain suoraviivaisimman vastauksen käyttäjänsä kysymykseen.

Kuten tekoäly sanoisi: jos tahdot, voin auttaa konkreettisesti. Etsi vaikka tietoa vaaleista useista luotettavista lähteistä ja keskustele ehdokkaiden kanssa. Tämä toimii yllättävän hyvin.

Kirjoittaja Laura Lamberg on hämeenlinnalainen valtuutettu (vihr.) ja VTM (politiikan tutkimus).

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 5.4.2026

Julkaistu

Painotetun opetuksen kokeilu Hämeenlinnaan: uhka vai mahdollisuus?

Hämeenlinna harkitsee painotetun opetuksen kokeilua. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätti jatkaa pilotin valmistelua äänin 6–5. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saamme toukokuussa tarkemman ehdotuksen siitä, millaisella mallilla Hämeenlinnassa voitaisiin testata jotain uutta tapaa tarjota syventäviä opintopolkuja lapsille ja nuorille.

Nykyäänkin Hämeenlinnassa on tarjolla englantipainotettua opetusta Seminaarin ja Nummen kouluissa. Ihan uudesta asiasta ei siis ole kyse.

Suurin huoli painotetussa opetuksessa liittyy segregaatioon.

Viranhaltijat ovat tehneet selvitystä painotetusta opetuksesta olemassaolevan tutkimustiedon ja muiden kaupunkien kokemukseen peilaten. Suurin huoli painotetussa opetuksessa liittyy segregaatioon, ja aiheesta: on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että ainakin perinteisillä painotetun opetuksen luokilla oppilaiden perhetaustat eroavat merkittävästi muista oppilaista.

Toisaalta on havaittu, että esimerkiksi Tampereella painotetun opetuksen kouluverkosta on pystytty tekemään alueellisesti tasapuolinen*. Teoriassa painotuksilla voitaisiin jopa ohjata oppilaita hakeutumaan kouluihin, joissa oppilaiden sosioekonominen asema on muuten heikompi.

Opetus- ja kultturiministeriön mukaan painotetun opetuksen toteuttaminen tuntimuotoisena perinteisen erikoisluokkamallin sijaan on havaittu ratkaisuksi, joka voisi ehkäistä oppilasryhmien sosiaalista eriytymistä koulujen sisällä**.

Varsinainen malli Hämeenlinnan pilotista tulee päätettäväksi lautakuntaan toukokuussa. Siihen asti kannatan jatkovalmistelua, jonka lähtökohtana on segregaatiokehityksen vastaisuus ja utelias uudistaminen, jolla pyritään vahvistamaan lasten ja nuorten koulumotivaatiota ja kasvavaa osaamista.

Kirjoittaja Laura Lamberg on hämeenlinnalainen valtuutettu (vihr.) ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsen.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 12.3.2026

Lähteet:
*Pasu, Terhi; Suomi, Juuso; Siipola, Mari; Koivuhovi, Satu; Seppänen, Piia. (2025). Painotettu opetus suomalaiskaupunkien peruskouluverkoissa.
https://terra.journal.fi/article/view/156674

**Opetus- ja kulttuuriministeriö (2022):
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/e57d8e02-1729-464d-8610-6178679904f8/3173d2c6-2b39-434e-9afc-275c6b646474/RAPORTTI_20230313122903

Julkaistu

Valtuustoaloite Hämeenlinnan digitaalisen huoltovarmuuden vahvistamiseksi

Hämeenlinnan kaupunki nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin infrastruktuureihin: etäkokous- ja arkistointipalveluista sähköposteihin ja koulujen ja kodin väliseen yhteydenpitoon. Jos digitaaliset palvelut eivät ole saatavissa, suuri osa kaupungin ja sen asukkaiden toiminnasta halvaantuisi tai vähintäänkin vaikeutuisi merkittävästi. Globaalin turvallisuusympärön muutokset ovat osoittaneet, että digitaaliseen suvereniteettiin on kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota.

Suuri osa Hämeenlinnan käyttämistä tai tarjoamista digitaalisista palveluista toimii Euroopan ulkopuolisilla alustoilla. Toiset käyttävät autentikaatiota tai pääsynhallintaa, joka on riippuvainen Euroopan ulkopuolisista yhtiöistä. Kaikkien näiden järjestelmien toimintavarmuus on valitettavasti nykyisessä maailmantilanteessa epävarmaa.

Useat Euroopan maat, mukaan lukien Ranska, Alankomaat ja Saksa pyrkivät aktiivisesti rajaamaan digitaalisia riippuvuuksia. Saman työn aloittaminen myös Suomessa on välttämätöntä. Ensiarvoisen tärkeässä asemassa tässä ovat asukkaita ja kansalaisia lähimpänä olevat palvelut, eli muun muassa kuntien toiminta.

Vaikka täysi irtautuminen Euroopan ulkopuolisista palveluista ei olisi realistista tai edes tavoiteltavaa, hyötyjä voidaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä saavuttaa ottamalla eurooppalaisia palveluita käyttöön nykyjärjestelmien rinnalle. Pitkällä aikavälillä Hämeenlinnan ja muiden suomalaisten kuntien kysyntä eurooppalaisille palveluntarjoajille tukee osaltaan kehittämään eurooppalaista tarjontaa entistä paremmaksi.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Hämeenlinna selvittää riippuvuutensa Euroopan ulkopuolisista tietojärjestelmistä ja digiyhtiöistä ja laatii tarkoituksenmukaiset varasuunnitelmat tilanteisiin, joissa palvelu ei olisi saatavilla. Lisäksi esitämme että tehdään suunnitelma 1-3 eurooppalaisen järjestelmän pilotoinnista Hämeenlinnan kunnan toiminnassa valituilla ja rajatuilla aloilla, kuitenkaan korvaamatta tässä kokeiluvaiheessa vielä nykyisiä järjestelmiä.

Laura Lamberg, kaupunginvaltuutettu (vihr.)
5.2.2026

Julkaistu

Kasvisruualla parempaa terveyttä ja elinkelpoinen planeetta myös 2080-luvun hämeenlinnalaiskoululaisille

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päättää 7.2. kasvispainotteisuuden lisäämisestä muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa. Esitys nostatti vastustusta Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.1.2026, kun asiasta kirjoitti valtuutettu(kok). ja kaupunginhallituksen jäsen Veli-Antti Silpola Hämeenlinnan Lammilta.

Lihansyönnin jokapäiväisyys on historiallisesti poikkeuksellista. Lihankulutus on Lihatiedotuksen mukaan kasvanut Suomessa noin 50 % henkeä kohden 1970-luvulta lähtien. Paluu kasvispainoitteisempaan ruokailuun edistäisi sekä ihmisten että maapallon hyvinvointia.

Jyväskylän yliopiston laskelmien mukaan jopa 42 % suomalaisten luontojalanjäljestä – eli siitä, miten kulutuksemme köyhdyttää luontoa – syntyy syömisestä.

Se, millaista ruokaa kunta tarjoaa omissa palveluissaan, on väistämättä poliittista.

Kuntien luontojalanjäljistä on myös saatavilla tietoa. Tampereen kaupungin selvityksen mukaan sen toiminnassa suurin luonnon köyhdyttäjä on ruoka. Ruuan luontojalanjäljestä taas yli 60 prosenttia syntyy eläinperäisistä tuotteista.

Sen lisäksi, että kasvispainotteisuuden lisääminen vähentäisi suoraan Hämeenlinnan päästöjä, sillä olisi myös kasvatusvaikutus, joka rakentaisi kestäviä elämäntapoja pitkälle tulevaisuuteen. Koulut ja päiväkodit ovat merkittäviä kasvatusympäristöjä lapsille ja niissä opitaan ruokailuun liittyviä tapoja ja tottumuksia. Kun lapset altistuvat pienestä asti kasvisruualle, on todennäköisempää, että he valitsevat kasvisruokia useammin myös aikuisena. Kasvisruokaa syövistä lapsista kasvaa kasvisruokaa syöviä aikuisia.

Suomessa ja Euroopassa tuotetaan jo nyt laadukasta kasvisruokaa ja hienoja uusia ruokainnovaatioita, vaikka esimerkiksi maidon maataloustuet vääristävät markkinoita eläinperäisen tuotannon suuntaan. Jos Hämeenlinna ja muut suomalaiskunnat lisäisivät kysyntää kotimaisille kasviproteiineille, loisimme samalla markkinaa kehittyvälle kotimaiselle tuotannolle.

Ruoka herättää paljon tunteita, sillä siihen liittyy vahvasti kulttuuri, lapsuudessa opitut tavat ja osalle myös oma elinkeino.

Ruokailuun liittyy paljon henkilökohtaisia valintoja. Siitä huolimatta ruokailu on myös poliittista. Se, millaista ruokaa kunta tarjoaa omissa palveluissaan, on väistämättä poliittista, sisälsi se ruoka sitten lihaa, järvikalaa, tai kotimaista härkäpapua.

Myös liharuuan tarjoaminen nykyisen mallin mukaan on poliittinen valinta – ei vain kovin kestävä sellainen. Valtuuston päätöksessä tulemme näkemään, mitkä puolueet todella kannattavat ilmasto- ja luontokestävää politiikkaa, myös tekojen tasolla.

Kirjoittajista Laura Lamberg, Anton Satamo, Outi Munter ja Satu Kuusi kirjoittivat Hämeenlinnan Vihreän valtuustorymän ja Hämeenlinnan Vihreiden puolesta.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 1.2.2026

Julkaistu

Varhaiskasvatuksen vaateraha lisäisi tasa-arvoa ja toisi ansaittua arvostusta työntekijöille

Kiitos toimittaja Markku Uharille tärkeän epäkohdan esiin nostamisesta pääkirjoitussivun Häsalainen-kolumnissa: Hämeenlinnassa lastenhoitaja voi nököttää loskassa tennareissa, vaikka vanhustenhoitaja saa sisätyöhönsä vaatteet (HäSa 24.1.).

Vihreä valtuustoryhmä on valmistellut valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan tähän suoraa ratkaisua: varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaaterahaa. Aloite tulee käsittelyyn helmikuun kaupunginvaltuuston kokoukseen.

Aloitteessa ehdotetaan, että vuosittain palkan päälle maksettaisiin vaaterahaa lastenhoitajille, varhaiskasvatuksen opettajille, ryhmäavustajille ja perhepäivähoitajille – käytännössä kaikille, jotka toimivat päivittäin varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä.

Hämeenlinnassa näitä työntekijöitä on noin 400. Toisin sanoen vuosittainen kustannus kaupungille olisi noin 40 000 euroa, jos korvaus olisi 100 euroa vuodessa henkilöä kohden. Summa on kaupungin budjetissa kohtuullinen, mutta sen vaikutus varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemaan arvostukseen, työhyvinvointiin ja henkilöstön pysyvyyteen voi olla merkittävä, puhumattakaan työnantajamielikuvasta.

Varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät päivittäin merkittävää ja tärkeää kasvatustyötä, joka on osa lasten turvallista ja laadukasta kasvuympäristöä.

Lapsiystävällisenä kuntana meidän tulee huolehtia myös niistä aikuisista, jotka rakentavat lasten arkea. Vaateraha on konkreettinen ja helposti toteutettava askel oikeaan suuntaan.

Kirjoittajista Satu Kuusi on hämeenlinnalainen varavaltuutettu (vihr.) ja Laura Lamberg valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.) Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 26.1.2026