Tekijä: Laura Lamberg

Julkaistu

Hämeen hyvinvointialueiden pitää suojella aborttioikeutta

Hyvinvointialueiden pitää suojella aborttioikeutta siinä, mihin hallituksen kompromissi ei pystynyt.

Hallitus esittää, että abortin maksullisuus riippuisi jatkossa siitä, mistä syystä abortti tehdään. Kirurgisen abortin maksu voisi olla jatkossa enintään 257 euroa, jos sen taustalla ei ole niin sanottua lääketieteellistä syytä. Lääketieteellisistä syistä tehtävä abortti olisi maksuton.

Vain noin prosentti aborteista tehdään kirurgisesti, eli maksulla on häviävän pieni vaikutus hyvinvointialueen tuloihin, mutta paljon suurempi merkitys aborttioikeuden periaatteelle. Abortteja ei pidä erotella niiden syiden perusteella.

Hallituksen esitys ei kuitenkaan velvoita perimään maksua myöskään ei-lääketieteellisistä aborteista. Valtakunnan politiikassa tehdään joskus päätöksiä, joiden huonoimpia vaikutuksia voidaan hillitä paikallistasolla. Tämä aborttipäätös on siitä hyvä esimerkki.

Jos valtakunnan politiikkaan emme pysty tässä asiassa nyt vaikuttamaan, seuraavaksi paras vaihtoehto löytyy hyvinvointialueilta. Hyvinvointialueet voivat päättää olla perimättä maksuja kirurgisista aborteista silloinkin, kun ne tehdään ns. sosiaalisin perustein.

Hämeessä tämä tarkoittaisi luultavasti korkeintaan muutamien satojen eurojen tulonmenetystä vuosittain, sillä koko Suomessa kirurgisia abortteja tehdään noin 100 vuodessa.

Vaikka hallituksen esitys siis nakertaa raskaana olevien itsemääräämisoikeutta, meidän pitää paikallisesti tehdä se, mihin ei valtakunnallisesti pystytty. Hämeen hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että raskaudenkeskeytykset ovat jatkossa maksuttomia niiden taustasyistä riippumatta.

Kirjoitus mukailee kahta rinnakkaista mielipidekirjoitusta, jotka julkaistiin Hämeen Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa 22.9.2026.

Julkaistu

Ensi viikosta alkaen kokeillaan: lastenvaunujen kanssa bussiin maksutta

Hämeenlinnan bussiliikenteen erikoisuus on kenties vihdoin jäämässä historiaan.

Seudullisen joukkoliikennejaoston torstain kokouksessa on käsiteltävänä viranhaltijaesitys, joka ehdottaa kymmenen päivän kokeilua lastenvaunujen kanssa kulkemisen maksuttomuudesta koko seudulle 16.-25.9.2026. Samaan aikaan Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa jätimme maanantaina laajalla puolueiden välisellä yhteisymmärryksellä aloitteen maksuttomuuden pysyvästä käyttöönotosta.

Vaikka maksuttomuus on arkipäivää lähes kaikissa Hämeenlinnan verrokkikaupungeissa, meillä sen vastustamista on aiemmin perusteltu muun muassa käytännön ongelmilla tilan riittävyydestä vaunuille ja vuorojen hidastumisena, jos busseja käytetään vaunujen kanssa enemmän.

Kokeilu toivon mukaan hälventää näitä pelkoja, jotka jostain syystä eivät ole muissa kaupungeissa olleet este lapsiperheiden turvallisen kulkemisen mahdollistamiselle.

Maksuttomuus tukisi sekä yksittäisiä perheitä että Hämeenlinnan matkailubrändiä ja mainetta houkuttelevana asuinkaupunkina lapsiperheille. Ehdotettu kokeilu on askel oikeaan suuntaan, joskin 10 päivän väliaikainen kokeilu ei pysty tuottamaan kaikkea oleellista tietoa siitä, mitä vaikutuksia maksuttomuudella olisi perheiden liikkumiseen ja Hämeenlinnan kaupunkikuvaan pitkällä aikavälillä.

Jos maksuttomuus toteutuu kokeiluna, sen havainnot ja pysyvän käyttöönoton kustannusarvio tulee koota mahdollisimman pian, jotta maksuttomuus olisi mahdollista suunnitella ja ottaa käyttöön viimeistään ensi vuonna joukkoliikenteen linjauudistuksen yhteydessä. Erityisen hienoa olisi, jos kokeilun avulla saamme rohkeuden toteuttaa pysyvä maksuttomuus lastenvaunujen kanssa kulkemiselle koko seutuliikenteessä Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan alueella.

Laura Lamberg, Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Leevi Vekka, Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu (kok.), joukkoliikennejaoston jäsen

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa 10.9.2026

Julkaistu

Tehdään Hämeenlinnan bussimatkat lastenvaunujen kanssa maksuttomiksi

Pienen lapsen kanssa voi matkustaa lähijunalla Helsinkiin, Tampereelle tai Lahteen asti täysin ilmaiseksi, mutta Hämeenlinnan paikallisliikenteessä odottaa yllätys. Hämeenlinnassa lastenvaunujen kanssa ei voi kulkea bussilla ilmaiseksi.

Tämä on hyvin poikkeuksellista. 20 suurimman kaupungin joukosta ainoastaan Salo ja Hämeenlinna eivät tarjoa lainkaan tätä etua – Salossa tosin kesäajan matkailukaudella bussit ovat kaikille ilmaisia. Joensuussa etu koskee osaa linjoista.

Pikkulapsiperheissä talous on usein väliaikaisesti tiukalla ja tarve yhteisölle suuri. Pääsy vaikkapa perhekahvilaan, neuvolaan, kirjastoon, kielikahvilaan tai vauvauintiin tukee vanhemman ja lapsen hyvinvointia.

Joskus bussimatkan maksullisuus voi olla se este, jonka takia on helpompaa jäädä kotiin tai valita kestävän julkisen liikenteen sijasta auto. Kyse on myös turvallisuudesta, jotta pientä lasta ei tarvitsisi jättää yksin bussin keskiosaan maksamisen ajaksi.

Maksuttomuuden viestinnällistä merkitystä ei kannata väheksyä: kun muu Suomi tukee lapsiperheitä ja tahtoo varmistaa turvallisen kulkemisen busseissa, Hämeenlinnan maksupolitiikka poikkeaa totutusta linjasta. Hämeenlinna on Suomen ensimmäinen Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnuksen saaja, mikä tekee tilanteesta entistä erikoisemman.

Matkailijan näkökulmasta maksuttomuus on saavutettu etu, jonka puuttuminen jättää pienen pahan maun suuhun. On harmi, että Hämeenlinna antaa näin itsestään vierailijoille epälapsiystävällistä kuvaa.

Maksuttomuudella on jonkin verran kustannuksia, mutta niin on maksullisuudellakin: imagohaitta, perheiden liikkumisen huonompi sujuvuus ja turvallisuus ja ilmastokestävän liikkumismuodon vähäisempi käyttö.

Yksi kaupunkistrategiamme kärjistä on olla houkutteleva kotikaupunki lapsiperheille. Tätä strategiaa voitaisiin toteuttaa sallimalla lastenvaunujen tai rattaiden ja niissä matkaavan lapsen kanssa kulkevalle aikuiselle ilmainen bussimatka.

Maksuttomuus on tyssännyt poliitikoihin, vaikka esimerkiksi tammikuussa 2024 asiasta jätettiin ansiokas kuntalaisaloite.

Nyt joukko Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettuja kaikista valtuustoryhmistä on allekirjoittanut valtuustoaloitteen maksuttomuuden puolesta. Aloite jätetään valtuuston kokoukseen 7.9.

Kutsun kaikkia valtuutettuja mukaan osoittamaan tukensa tälle askeleelle Hämeenlinnan lapsiystävällisyyden parantamiseksi.

Julkaistu Hämeen Sanomissa 25.8.2026

Julkaistu

Kaupunkiuutisten kolumni: Robotit keskuudessamme

Nyt se päivä on koittanut. Robotit ovat vieneet sinulta työn.

Tai oikeastaan todennäköisemmin robotit ovat vieneet osan lastesi tai lastenlastesi työstä, sillä tämän lehden lukijakunnasta valtaosa ei kuulu kesätöitä tekevään ikähaarukkaan.

Historiallinen Linnanpuisto on saanut remontissa vankemman perustuksen lisäksi kolme robottiruohonleikkuria. Siinä missä 700-vuotiaan linnan valleja hoitavat lampaat, puistonurmi on siirtynyt vankasti 2020-luvulle.

Linnanpuiston ja muiden kaupungin nurmialueiden ruohonleikkuu on perinteisesti tarjonnut hämeenlinnalaisnuorille ensimmäisiä kesätyökokemuksia. Robottiruohonleikkurit – nuo lähes lemmikkimäisen hellyttävät laitteet, joille kaupunki järjestää parhaillaan nimikilpailua – ovat tehneet raskaan inhimillisen uurastuksen tarpeettomaksi.

Eräänlainen näkymä työn murrokseen konkretisoituu robottiruohonleikkureissa.

Eräänlainen näkymä työn murrokseen konkretisoituu robottiruohonleikkureissa. Teknologinen kehitys syrjäyttää totutun tarpeen ihmistyövoimalle ja vaikutukset kohdistuvat välittömimmin nuoriin. Robottiruohonleikkurien huolto, valmistus, myynti ja kehitys toki vaatinevat uusia ihmispanostuksia. Mutta voiko niihin tehtäviin päästä kiinni, jos on 17-vuotias hämäläisnuori?

Teknologinen kehitys on teollistumisen myötä vaikuttanut suuresti ihmisten ajankäyttöön, niin palkalliseen kuin palkattomaankin työhön. Vaikutus on pääasiassa keventänyt työtaakkoja.

Tieteen ja teknologian kehitys on pelkästään viimeisen sadan vuoden aikana johtanut työtehtävien muutokseen, lisääntyneeseen vapaa-aikaan ja ennen kaikkea merkittävään elintason kasvuun, joka on muun muassa nostanut ihmisiä köyhyydestä ja romahduttanut lapsikuolleisuuden.

Silti mietin, edustavatko Linnanpuiston ruohonleikkurit tuota samaa myönteisen kehityksen jatkumoa. Viimeisen sadan vuoden aikana ihmiskunta on myös lisännyt valtavasti luonnonvarojen ja energian kulutusta tavalla, joka köyhdyttää luontoa ja lämmittää ilmastoa uhkaavaa vauhtia.

Tärkeintä kestävälle talouskehitykselle ei välttämättä siis niinkään ole työn tuottavuuden tehostaminen vaan niin sanotun resurssituottavuuden parantaminen, joka on myös yksi EU:n kestävän kehityksen mittari ja Suomen kiertotalousohjelman tavoite.

Resurssituottavuuden parantaminen tarkoittaisi karkeasti ottaen sitä, että samat taloudelliset tuotokset saadaan aikaiseksi pienemmällä raaka-aineiden kulutuksella, ei mahdollisimman vähäisellä ihmisten työllä. Eli ruohonleikkuun osalta kenties siirryttäisiin takaisin kelaleikkureihin, joita työntämään palkattaisiinkin entistä enemmän nuoria.

Voi toki olla, että robottiruohonleikkurit vapauttavat tulevaisuudessa hämäläisnuoria paljon korkeamman lisäarvon tehtäviin. Ehkä Hamkin koulutustarjontaan lisätään opastusta robottiruohonleikkureiden huoltamisesta ja Hämeenlinna saa uusia korjausalan yrittäjiä. Tai ehkä tulevina kesinä kaupungin puutarha-alan kesätyöntekijät keskittyvät vähemmän ruohonleikkuuseen ja enemmän vieraslajitorjuntaan tai pölyttäjäkasvien istutukseen.

Siinä tapauksessa robotit ovat myös tuoneet uutta työtä. Avoimeksi kysymykseksi jää, hyötyykö vaihtokaupasta itse nuori, Hämeenlinna, Suomen kansantalous tai tämä yhteinen maapallomme.

Kirjoitus on julkaistu Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa 12.8.2026

Julkaistu

Hämeenlinnan pitää sitoutua luonto- ja ilmastotoimiin

Hämeenlinna ei vielä elä yhden planeetan rajoissa. Kaupungin tuoreen arviointikertomuksen mukaan Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelman tavoitteet etenivät viime vuonna osittain.

Suurimpia haasteita on liikenne, joka osin valtatie 3:n takia muodostaa kaupungin suurimman päästölähteen. Jos aiomme saavuttaa ilmastotavoitteemme, liikenteen päästöihin on tärkeää etsiä ratkaisuja.

Ensi vuodelle suunniteltu joukkoliikenneuudistus on merkittävä mahdollisuus. Sujuvampi joukkoliikenne parantaa kuntalaisten arkea ja samalla se on myös ilmastoteko. Jos tiheämmät vuorot ja parempi linjaverkko saavat yhä useamman hämeenlinnalaisen valitsemaan bussin henkilöauton sijasta, olemme askeleen lähempänä päästötavoitteitamme.

On parempi maksaa lyhennykset nyt kuin jäädä odottelemaan kasvavaa korkoa.

Kaupungin luontotyön onnistumisena on arvioinnissa nostettu esiin se, että viime vuonna valmistui Hämeenlinnan kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelma eli LUMO-ohjelma.

Ohjelma on tärkeä, mutta sen olemassaolo ei vielä itsessään lisää luonnon monimuotoisuutta.

Ratkaisevaa on se, miten ohjelman tavoitteet viedään käytäntöön. LUMO-ohjelmassa linjataan esimerkiksi, että kaupungin omistamilla alueilla tulee lisätä suojelualueiden määrää ja pinta-alaa.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, eli luontokato, on kiihtynyt merkittävästi ihmisten toiminnan seurauksena. Se näkyy esimerkiksi lajien uhanalaistumisena ja vaikuttaa myös ihmisten elämään, sillä monimuotoinen luonto on tärkeää muun muassa ruokajärjestelmälle.

Siksi Hämeenlinnan tulevassa talousarviovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaisia ilmasto- ja luontotavoitteita asetamme. Tavoitteiden pitää olla konkreettisia, aikasidonnaisia ja todennettavia.

Luontotavoitteiden kannattaa olla myös etupainotteisia: suojelua pitää joka tapauksessa Suomessa lisätä ja se kannattaa tehdä ennemmin kuin myöhemmin. Velka kerryttää korkoa, niin myös luontovelka.

On parempi maksaa lyhennykset nyt kuin jäädä odottelemaan kasvavaa korkoa.

Julkaistu Hämeen Sanomissa 10.6.2026

Julkaistu

Valtuustopuhe: Hämeenlinnan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2025

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, arvoisat kuulijat, 

Hämeenlinnalla menee aika hyvin. Tilikausi päättyi jälleen ylijäämäisenä, ja viimeisen viiden vuoden aikana ylijäämää on kertynyt joka vuosi, yhteensä noin 54 miljoonaa euroa kertaeristä puhdistettuna.  

Tulevaisuudessa suurin haasteemme liittyy väestön ikääntymiseen. Mutta on yksi talouskehitykseen tiiviisti kytkeytyvä alue, jossa meillä ei juuri nytkään mene kovin hyvin. Se on työllisyys. 

Hyvät kuulijat, 

Toimintakertomuksessa todetaan, että Hämeenlinnan työttömyysaste nousi vuoden 2025 aikana 11,7 prosenttiin. Työllisten kokonaismäärä laski ja pitkäaikaistyöttömiä oli lähes neljäsosa enemmän kuin edellisvuonna.   

Työttömyys koskettaa tietysti kaikkein eniten työtöntä itseään ja hänen läheisiään. Samalla vallitsevasta työttömyystilanteesta koituu myös kaupungille iso lasku. Maksoimme vuoden 2025 aikana työttömyysetuusmaksuja 9,7 miljoonaa euroa.  

Arvoisat kuulijat,  

Koko Suomen valtiolla ei mene tältä osin kovin hyvin. Työttömyys on kasvanut koko Suomessa, Hämeenlinnassa itse asiassa hieman vähemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin. On hyvä tunnustaa, että Hämeenlinnassa voimme itse vaikuttaa vain rajallisesti työllisyyskehitykseen. Olemme paljolti globaalien suhdanteiden ja Suomen hallituksen politiikan varassa.  

Mitä me siis voimme tehdä? Hämeenlinnassa ja TyöHämeen työllisyysalueella voimme keskittyä tarjoamaan työnantajien ja työntekijöiden tarpeisiin mahdollisimman sopivia palveluita ja innovaatioympäristöä.  

Voimme tehdä osamme, jotta yritysten olisi helppo panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön. Tässä Hämeen ammattikorkeakoulun rooli on keskeinen. TKI-toiminnassa on valtava potentiaali niin uusiin työpaikkoihin kuin kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.  

Voimme huolehtia siitä, että koulutus ja työelämän tarpeet kohtaavat mahdollisimman hyvin. Voimme auttaa ihmisiä löytämään uuden suunnan silloin, kun työpaikka katoaa alta tai oma osaaminen ei enää vastaa työmarkkinoiden tarpeita.  

Voimme auttaa nuoria kiinnittymään työelämään ensimmäisten kesätöiden kautta, kuten on pyritty tekemään esimerkiksi kaupungin kesätyösetelikampanjan avulla. 

On siis paljon sellaista, mitä me voimme tehdä ja mitä meidän kannattaa tehdä, vaikka työllisyyden tavoitelukuihin pääseminen ei olekaan yksin meistä kiinni.  

Vihreän valtuustoryhmän puolesta tahdon kiittää TyöHämeen työllisyyspalveluissa tehtyä arvokasta työtä ja kannustaa jatkamaan näitä panostuksia, jotta sekä työttömyyden inhimillistä että taloudellista taakkaa saataisiin pienemmäksi.  

Kiitos. 

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2026

Julkaistu

Hamkin siirto maksanee itsensä takaisin

Koulutus, sivistys ja inhimillinen pääoma ovat parhaita reseptejä hyvinvoinnille. Tiedämme, että Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja. Mutta ymmärrämmekö, miten tärkeitä tutkimus ja koulutus ovat Hämeenlinnalle ja Hämeelle?

Hamk on Kanta-Hämeen ainoa opinahjo, josta voi opiskella itselleen korkeakoulututkinnon. Ilman Hamkia Hämeenlinna olisi väestörakenteeltaan selvästi vanhempi ja muuttotappioisempi kaupunki.

Keskustakampuksessa on osittain kyse siitä, säilyykö Hämeenlinnassa jatkossakin korkeakoulu. Kampuksen helppo saavutettavuus junalla ja bussilla ei ole pieni asia tutkijoiden, opettajien tai opiskelijoiden houkuttelun kannalta, eikä myöskään liikenteen päästöjen.

Kampusinvestoinnin taloudellinen kokoluokka herättää perusteltuja huolia.

Hämeenlinnan kaupungin näkökulmasta talousyhtälö on kuitenkin tämä: siirto voi puhtaasti rahassakin mitattuna hyvinkin maksaa itsensä takaisin. Kaupunginjohtaja arvioi kaupunginvaltuuston seminaarissa, että kampusratkaisun positiivinen vaikutus kaupungin talouteen on pitkällä tähtäimellä todennäköisesti suurempi kuin sen kustannukset.

Monimutkaista maailmaa on mahdotonta mallintaa tyhjentävästi. Keskustakampuksen investoinnilla on kuntien julkisten investointien luokassa kuitenkin poikkeuksellisen vahvat mahdollisuudet olla myös suoraan taloudellisesti kannattava. Tämä erottaa Hamk-investointia esimerkiksi Lyseon lukion korjauksesta tai muista vastaavista hankkeista, joiden kannattavuutta ei voida samalla tavalla mitata rahassa.

Keskustakampus ei tietenkään yksin turvaa korkeakoulutuksen jatkuvuutta Hämeenlinnassa. Seinät ovat seiniä.

Seinien sisällä täytyy myös jatkaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä Hämeen ja koko maailman haasteiden, kuten ilmastokriisin ja kasvavien sotepalvelutarpeiden ratkaisemiseksi, yksi syötävä haarukka -innovaatio kerrallaan.

Joskus seinillä saadaan myös sisältöä. Keskustakampuksen seinillä helpotetaan Hamkin työtä sisältöjen kehittämisessä, jotta Hämeenlinnassa olisi tulevaisuudessa yhä enemmän laadukasta tutkimusta ja koulutusta. Sillä on arvoa rahan lisäksi myös Hämeenlinnan, Hämeen ja Suomen sivistykselle.

Laura Lamberg, Mirka Soinikoski ja Karri Vanttaja ovat kaupunginvaltuutettuja ja Emma Kolu varavaltuutettu (vihr.)

Julkaistu

Velkajarru: puhe Vihreiden puoluekokouksessa

Suomi velkaantuu luonnonvarojen, hyvinvoinnin ja talouden saralla. Vihreän politiikan tehtävänä on ajaa sitä, että velkaa taitetaan näiden kaikkien osalta. 

Suomen noin 90 % velkasuhde rajoittaa talouden liikkumavaraa. Oli velkajarrua tai ei. Oli jopa EU:n finanssipoliittisia sääntöjä tai ei. 

Perttu Jussila ja Kasper Kylmälä puhuivat hyvin velkajarrun viestinnällisestä ulottuvuudesta. Mä puhun vähän siitä mekaniikasta. 

Velkajarru velvoittaa pienentämään velkasuhdetta, eli velan suhdetta BKT:hen. Se onnistuu kasvattamalla talouden kokoa, lisäämällä tuloja tai leikkaamalla menoja. Kasvun käynnistyminen auttaisi sekä julkisten tulojen että BKT:n kasvun kautta. Kasvutoimia tarvitaan esimerkiksi vihreään siirtymään, mutta pelkkään kasvuun ei voi luottaa, eikä kaikki talouskasvu ole maapallon tai ihmisten hyvinvoinnin kannalta arvokasta. 

Paljon on puhuttu siitä, että velkajarrun ns. pitkän aikavälin 40 % velkasuhteen tavoite on liian tiukka. Tämä on yhä totta ja yksi asia, johon meidän kannattaa jatkosssakin pyrkiä saamaan muutosta. 

Mutta. En tiedä teistä, mutta omasta mielestäni puoli vuosisataa on aika pitkä aikaväli. Kestää noin puoli vuosisataa siihen, että velkajarrun tahdilla saavutetaan 60 % velkasuhde. 40 % tavoitteella ei ennen sitä ole juuri merkitystä.  

Sopeutuksen tahti vastaa pitkälti EU:n taloussääntöjä. Olemme tällä viikolla saaneet tutustua edustaja Hyrkön erinomaiseen hahmotelmaan siitä, miten tällä tahdilla voidaan tasapainottaa taloutta vihreiden tavoitteiden mukaisesti.  

Kokonaisuutena pidän hyvänä, että vihreät on velkajarrusovussa mukana. 

Tärkeintä on kuitenkin yhä tämä. Talousjärjestelmämme ei toimi yhden planeetan rajoissa. Suomi ei toteuta yhden pallon politiikkaa. On aika puhua vähemmän siitä, pitääkö velkaa taittaa 0,75 vai esimerkiksi 0,68 %-yksikköä vuodessa ja enemmän edustaja Hyrkön tavoin siitä, miten se tehdään ilmastokriisiä ratkaisten. 

Julkaistu

Puut ovat tärkeitä hämeenlinnalaisille – Kaupunki voisi toimia jatkossa paremmin

Puiden kohtelu on herättänyt viime aikoina keskustelua Hämeenlinnassa. Luvattomat kaadot Kaurialan kentän ympärillä, Ahveniston yli satavuotiaiden mäntyjen vahingoittaminen ja Linnanpuiston laajat hakkuut ovat horjuttaneet asukkaiden luottamusta puiden arvostukseen. Palautetta on tullut runsaasti myös valtuutetuille.

Kirjailija Juha Kauppisen sanoin: monta pientä puuta ei ole sama kuin yksi iso. Suuri puu voi olla maamerkki, jonka ohi on kuljettu tai jossa on kiipeilty jo useassa ihmissukupolvessa.

Suuri vanha puu on myös merkittävä hiilivarasto, jollaiseksi uusilla puilla kestää vuosikymmeniä kasvaa. Kun suuri puu kaadetaan, muutos näkyy heti, ja uusi puu saavuttaa samat mitat vasta sukupolven tai useamman päästä.

Luonnon läheisyys on Hämeenlinnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vanhat puut viilentävät kaupunkia kesähelteillä, varastoivat hiiltä ja tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille.

Lähiluonnolla on myös tutkitusti terveysvaikutuksia: se tukee hyvinvointia ja vähentää riskiä sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, mielenterveyden häiriöihin ja ylipainoon.

Puiden hoidon on vastattava niiden arvoa. Arvokkaat ja terveet puut tulee tunnistaa ja säilyttää, ja puustoa uudistaa suunnitelmallisesti.

Turvallisuudesta pitää huolehtia niin, että riskipuut tunnistetaan ajoissa, mutta elinvoimaista puustoa ei poisteta varmuuden vuoksi.

Hämeenlinnan kaupunki voisi jatkossa toimia paremmin. Kaupungin käsittelyssä on parhaillaan vihreän valtuustoryhmän toukokuun valtuustossa jättämä aloite vanhan puuston säilyttämisestä Hämeenlinnan lähiluonnossa.

Aloitteessa esitetään keinoja arvokkaiden puiden tunnistamiseen ja suojeluun sekä puuston suunnitelmalliseen uudistamiseen. Lisäksi siinä korostetaan valvontaa ja seuraamuksia luvattomista puiden kaadoista, kuten ennallistamisvelvoite ja tarvittaessa uhkasakko.

Hämeenlinna tunnetaan luonnostaan. On aika pitää siitä parempaa huolta.

Laura Lamberg on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Karri Vanttaja on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Julkaistu

Valtuustopuhe: Hämeenlinnan vuoden 2025 hyvinvointiraportti

Julkisen vallan perimmäisen tavoitteen tulisi olla, että se tukee yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia. Kuntien osalta tämä tehtävä määritellään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.  

Politiikalla muokataan maailmaa kohti haluttuja tuloksia pitkälti jakamalla niukkoja resursseja. Yleensä rahaa ja rahalla ostettavaa työtä. Kunnan tavoite ei ole tehdä parasta mahdollista rahallista tulosta, mutta rahalla voi joissain tapauksissa ostaa hyvinvointia. Rahalla saa esimerkiksi erilaisia palveluita hämeenlinnalaisille. Kaupungin työntekijät ovat tehneet erinomaista työtä esimerkiksi nuorisopalveluissa ja liikuntaneuvonnassa ja asukkaiden kokemus omasta hyvinvoinnistaan on parantunut. Siitä voimme olla todella iloisia ja ylpeitä, ja kiittää meidän kaupungin työntekijöitä heidän osuudestaan tähän. 

Rahalla ja hyvinvoinnilla on onneksi meidän polittisessa järjestelmässä myös toisenlainen suhde. Sen lisäksi, että rahalla voi ostaa hyvinvointia, hyvinvointi myöskin tuo meille rahaa. Epäsuoria reittejä, lisääntyneinä verotuloina, vähentyneinä työttömyyden sakkomaksuina. Lisäksi vuodesta 2020 valtio on ohjannut rahoitusta kunnille osittain sen pohjalta, mitkä kunnat edistävät parhaiten asukkaidensa hyvinvointia. Tätä kannustinta kutsutaan hyte-kertoimeksi.  

Hämeenlinnassa hyte-kertoimen perusteella saatiin viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa lisärahoitusta valtiolta. Hyte-kerroin mittaa hyvinvoinnin muutosta ja suhteuttaa sen vielä koko Suomessa tapahtuviin muutoksiin. Tällä tavalla pyritään luomaan tehokas kannustin, jotta kunnille olisi entistäkin järkevämpää myös taloudellisesti satsata enemmän hyvinvointia tukeviin toimiin. Hyvinvoinnin edistämisestä on tehty investointi, jota rahakin ymmärtää helposti. Eli kestävää kuntataloutta rakennetaan osaltaan satsauksilla hämeenlinnalaisten hyvinvointiin. 

Hyvinvointiraportti tuo esiin Hämeenlinnan hyvinvointityötä ja asukkaiden hyvinvoinnin eri osa-alueita. Se myös nostaa esiin sen tosiasian, että eri asukasryhmien hyvinvoinnissa on eroja ja näiden erojen kasvu on iso haaste kunnille. Kaupungin toiminnassa tulee tästä syystä pyrkiä hyvinvointierojen pienentämiseen. Se onnistuu muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöllä ja kohdennetuilla palveluilla ja etuuksilla kuten erityisliikuntakortilla mutta myös sillä, että tarjoamme universaaleja palveluita kaikille kaupunkilaisille, taustaa kysymättä. Lastenkulttuuria, kirjastopalveluita, tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen ja rakentavat yhteisöllisyyttä tässä ajassa, jossa on aivan liian helppoa jäädä yksin. 

Omastani ja Vihreän ryhmän puolesta kiitän raportin laatijoita ja kaupungin työntekijöitä, jotka päivästä toiseen tekevät työtä, jolla edistetään sitä, että Hämeenlinnassa on vauvasta vaariin hyvä olla ja elää. 

Puhe Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa 4.5.2026