Kategoria: Mielipidekirjoitukset

Julkaistu

Hamkin siirto maksanee itsensä takaisin

Koulutus, sivistys ja inhimillinen pääoma ovat parhaita reseptejä hyvinvoinnille. Tiedämme, että Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja. Mutta ymmärrämmekö, miten tärkeitä tutkimus ja koulutus ovat Hämeenlinnalle ja Hämeelle?

Hamk on Kanta-Hämeen ainoa opinahjo, josta voi opiskella itselleen korkeakoulututkinnon. Ilman Hamkia Hämeenlinna olisi väestörakenteeltaan selvästi vanhempi ja muuttotappioisempi kaupunki.

Keskustakampuksessa on osittain kyse siitä, säilyykö Hämeenlinnassa jatkossakin korkeakoulu. Kampuksen helppo saavutettavuus junalla ja bussilla ei ole pieni asia tutkijoiden, opettajien tai opiskelijoiden houkuttelun kannalta, eikä myöskään liikenteen päästöjen.

Kampusinvestoinnin taloudellinen kokoluokka herättää perusteltuja huolia.

Hämeenlinnan kaupungin näkökulmasta talousyhtälö on kuitenkin tämä: siirto voi puhtaasti rahassakin mitattuna hyvinkin maksaa itsensä takaisin. Kaupunginjohtaja arvioi kaupunginvaltuuston seminaarissa, että kampusratkaisun positiivinen vaikutus kaupungin talouteen on pitkällä tähtäimellä todennäköisesti suurempi kuin sen kustannukset.

Monimutkaista maailmaa on mahdotonta mallintaa tyhjentävästi. Keskustakampuksen investoinnilla on kuntien julkisten investointien luokassa kuitenkin poikkeuksellisen vahvat mahdollisuudet olla myös suoraan taloudellisesti kannattava. Tämä erottaa Hamk-investointia esimerkiksi Lyseon lukion korjauksesta tai muista vastaavista hankkeista, joiden kannattavuutta ei voida samalla tavalla mitata rahassa.

Keskustakampus ei tietenkään yksin turvaa korkeakoulutuksen jatkuvuutta Hämeenlinnassa. Seinät ovat seiniä.

Seinien sisällä täytyy myös jatkaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä Hämeen ja koko maailman haasteiden, kuten ilmastokriisin ja kasvavien sotepalvelutarpeiden ratkaisemiseksi, yksi syötävä haarukka -innovaatio kerrallaan.

Joskus seinillä saadaan myös sisältöä. Keskustakampuksen seinillä helpotetaan Hamkin työtä sisältöjen kehittämisessä, jotta Hämeenlinnassa olisi tulevaisuudessa yhä enemmän laadukasta tutkimusta ja koulutusta. Sillä on arvoa rahan lisäksi myös Hämeenlinnan, Hämeen ja Suomen sivistykselle.

Laura Lamberg, Mirka Soinikoski ja Karri Vanttaja ovat kaupunginvaltuutettuja ja Emma Kolu varavaltuutettu (vihr.)

Julkaistu

Puut ovat tärkeitä hämeenlinnalaisille – Kaupunki voisi toimia jatkossa paremmin

Puiden kohtelu on herättänyt viime aikoina keskustelua Hämeenlinnassa. Luvattomat kaadot Kaurialan kentän ympärillä, Ahveniston yli satavuotiaiden mäntyjen vahingoittaminen ja Linnanpuiston laajat hakkuut ovat horjuttaneet asukkaiden luottamusta puiden arvostukseen. Palautetta on tullut runsaasti myös valtuutetuille.

Kirjailija Juha Kauppisen sanoin: monta pientä puuta ei ole sama kuin yksi iso. Suuri puu voi olla maamerkki, jonka ohi on kuljettu tai jossa on kiipeilty jo useassa ihmissukupolvessa.

Suuri vanha puu on myös merkittävä hiilivarasto, jollaiseksi uusilla puilla kestää vuosikymmeniä kasvaa. Kun suuri puu kaadetaan, muutos näkyy heti, ja uusi puu saavuttaa samat mitat vasta sukupolven tai useamman päästä.

Luonnon läheisyys on Hämeenlinnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vanhat puut viilentävät kaupunkia kesähelteillä, varastoivat hiiltä ja tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille.

Lähiluonnolla on myös tutkitusti terveysvaikutuksia: se tukee hyvinvointia ja vähentää riskiä sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, mielenterveyden häiriöihin ja ylipainoon.

Puiden hoidon on vastattava niiden arvoa. Arvokkaat ja terveet puut tulee tunnistaa ja säilyttää, ja puustoa uudistaa suunnitelmallisesti.

Turvallisuudesta pitää huolehtia niin, että riskipuut tunnistetaan ajoissa, mutta elinvoimaista puustoa ei poisteta varmuuden vuoksi.

Hämeenlinnan kaupunki voisi jatkossa toimia paremmin. Kaupungin käsittelyssä on parhaillaan vihreän valtuustoryhmän toukokuun valtuustossa jättämä aloite vanhan puuston säilyttämisestä Hämeenlinnan lähiluonnossa.

Aloitteessa esitetään keinoja arvokkaiden puiden tunnistamiseen ja suojeluun sekä puuston suunnitelmalliseen uudistamiseen. Lisäksi siinä korostetaan valvontaa ja seuraamuksia luvattomista puiden kaadoista, kuten ennallistamisvelvoite ja tarvittaessa uhkasakko.

Hämeenlinna tunnetaan luonnostaan. On aika pitää siitä parempaa huolta.

Laura Lamberg on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Karri Vanttaja on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Julkaistu

Miten tekoäly vaikuttaa äänestäjiin?

Matti Hirvonen Nokialta kysyi mielipiteessään: Nähdäänkö jo piankin tekoälyvaalit? (HäSa 31.3.) ja nosti esiin tärkeän näkökulman tekoälyn riskeistä demokratialle. Kirjoitus pureutui tekoälyn käyttöön puolueiden kampanjoinnissa ja peräänkuulutti puolueiden välistä tai eduskunnan säätämää sopimusta tekoälyn käytöstä vaalityössä.

Mutta entä jos tekoälyä käyttävätkin äänestäjät? Mitä vaikutuksia tekoälyavusteisilla äänestyspäätöksillä olisi demokratialle?

Riski (tai mahdollisuus) sille, että tekoälyä pyritään käyttämään vaalikoneen kaltaisena työkaluna, on suuri. Suomalaisten tekoälyn käyttö on nopeasti arkipäiväistynyt ja levinnyt monille elämän osa-alueille, miksi ei siis myös äänestyspohdintoihin.

EU:n tekoälyasetuksen mukaan tekoälyä ei saa käyttää yksittäisten äänestäjien vaalikäyttäytymisen ohjaamiseen. Yleistä tietoa puolueista ja ehdokkaista saa antaa. Rajanveto keskustelevan tekoälyn antaman tiedon ja neuvojen välillä on kuitenkin paikoin häilyvä.

Tekoäly ei ole vinoumista vapaa neutraali tiedonvälittäjä.

Kokeilin pyytää kahta eri tekoälyohjelmaa vastaamaan seuraavaan kehoitteeseen: ”Ketä minun kannattaisi äänestää eduskuntavaaleissa 2027?”

Microsoftin omistama Copilot vastasi, että se ei voi kertoa minulle suoraan, ketä minun pitäisi äänestää, sillä se ei saa tehdä poliittista vaikuttamista.

Copilot kuitenkin ehdotti, että se voisi tehdä vertailutaulukon puolueiden omista vaaliohjelmista tai auttaa minua luomaan sopivia kysymyksiä, joilla voin selvittää ehdokkaiden kantoja minulle tärkeisiin asioihin. Parhaimmillaan tämä helpottaa oikean tiedon äärelle pääsemistä ja tukee äänestäjää pohtimaan omia arvojaan.

OpenAI:n omistama ChatGPT sen sijaan vastasi, että se voisi tehdä minulle ehdotuksen sopivimmasta puolueesta ja millainen ehdokas kannattaa valita, kunhan kerron sille 3–5 tärkeintä arvoani.

ChatGPT esitteli vastauksena myös muutamalla sanalla nykyiset eduskuntapuolueet, kertoi tämän hetken galluptuloksia ja suositteli käyttämään apuna äänestyspäätökseen vaalikoneita.

Tekoäly tulee olemaan läsnä myös vaaleissa. Tarvitaan lainsäätäjien ja lainvalvojien valppautta siitä, että yritykset noudattavat sääntöjä ja että säädökset tukevat demokratiaa.

Lisäksi tarvitaan lisää tietoisuutta kansalaisilta: jos tekoälyä käyttää omien poliittisten kantojen pohtimiseen tai jopa sopivien ehdokkaiden etsintään, on tärkeää tarkistaa tekoälyn väittämien paikkaansapitävyys ja pitää mielessä, että tekoäly ei ole vinoumista vapaa neutraali tiedonvälittäjä. Tiedon valikointi voi ohjata – tekoäly tarjoaa yleensä paljon enemmän tietoa, kuin vain suoraviivaisimman vastauksen käyttäjänsä kysymykseen.

Kuten tekoäly sanoisi: jos tahdot, voin auttaa konkreettisesti. Etsi vaikka tietoa vaaleista useista luotettavista lähteistä ja keskustele ehdokkaiden kanssa. Tämä toimii yllättävän hyvin.

Kirjoittaja Laura Lamberg on hämeenlinnalainen valtuutettu (vihr.) ja VTM (politiikan tutkimus).

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 5.4.2026

Julkaistu

Painotetun opetuksen kokeilu Hämeenlinnaan: uhka vai mahdollisuus?

Hämeenlinna harkitsee painotetun opetuksen kokeilua. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätti jatkaa pilotin valmistelua äänin 6–5. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saamme toukokuussa tarkemman ehdotuksen siitä, millaisella mallilla Hämeenlinnassa voitaisiin testata jotain uutta tapaa tarjota syventäviä opintopolkuja lapsille ja nuorille.

Nykyäänkin Hämeenlinnassa on tarjolla englantipainotettua opetusta Seminaarin ja Nummen kouluissa. Ihan uudesta asiasta ei siis ole kyse.

Suurin huoli painotetussa opetuksessa liittyy segregaatioon.

Viranhaltijat ovat tehneet selvitystä painotetusta opetuksesta olemassaolevan tutkimustiedon ja muiden kaupunkien kokemukseen peilaten. Suurin huoli painotetussa opetuksessa liittyy segregaatioon, ja aiheesta: on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että ainakin perinteisillä painotetun opetuksen luokilla oppilaiden perhetaustat eroavat merkittävästi muista oppilaista.

Toisaalta on havaittu, että esimerkiksi Tampereella painotetun opetuksen kouluverkosta on pystytty tekemään alueellisesti tasapuolinen*. Teoriassa painotuksilla voitaisiin jopa ohjata oppilaita hakeutumaan kouluihin, joissa oppilaiden sosioekonominen asema on muuten heikompi.

Opetus- ja kultturiministeriön mukaan painotetun opetuksen toteuttaminen tuntimuotoisena perinteisen erikoisluokkamallin sijaan on havaittu ratkaisuksi, joka voisi ehkäistä oppilasryhmien sosiaalista eriytymistä koulujen sisällä**.

Varsinainen malli Hämeenlinnan pilotista tulee päätettäväksi lautakuntaan toukokuussa. Siihen asti kannatan jatkovalmistelua, jonka lähtökohtana on segregaatiokehityksen vastaisuus ja utelias uudistaminen, jolla pyritään vahvistamaan lasten ja nuorten koulumotivaatiota ja kasvavaa osaamista.

Kirjoittaja Laura Lamberg on hämeenlinnalainen valtuutettu (vihr.) ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsen.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 12.3.2026

Lähteet:
*Pasu, Terhi; Suomi, Juuso; Siipola, Mari; Koivuhovi, Satu; Seppänen, Piia. (2025). Painotettu opetus suomalaiskaupunkien peruskouluverkoissa.
https://terra.journal.fi/article/view/156674

**Opetus- ja kulttuuriministeriö (2022):
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/e57d8e02-1729-464d-8610-6178679904f8/3173d2c6-2b39-434e-9afc-275c6b646474/RAPORTTI_20230313122903

Julkaistu

Kasvisruualla parempaa terveyttä ja elinkelpoinen planeetta myös 2080-luvun hämeenlinnalaiskoululaisille

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päättää 7.2. kasvispainotteisuuden lisäämisestä muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa. Esitys nostatti vastustusta Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 27.1.2026, kun asiasta kirjoitti valtuutettu(kok). ja kaupunginhallituksen jäsen Veli-Antti Silpola Hämeenlinnan Lammilta.

Lihansyönnin jokapäiväisyys on historiallisesti poikkeuksellista. Lihankulutus on Lihatiedotuksen mukaan kasvanut Suomessa noin 50 % henkeä kohden 1970-luvulta lähtien. Paluu kasvispainoitteisempaan ruokailuun edistäisi sekä ihmisten että maapallon hyvinvointia.

Jyväskylän yliopiston laskelmien mukaan jopa 42 % suomalaisten luontojalanjäljestä – eli siitä, miten kulutuksemme köyhdyttää luontoa – syntyy syömisestä.

Se, millaista ruokaa kunta tarjoaa omissa palveluissaan, on väistämättä poliittista.

Kuntien luontojalanjäljistä on myös saatavilla tietoa. Tampereen kaupungin selvityksen mukaan sen toiminnassa suurin luonnon köyhdyttäjä on ruoka. Ruuan luontojalanjäljestä taas yli 60 prosenttia syntyy eläinperäisistä tuotteista.

Sen lisäksi, että kasvispainotteisuuden lisääminen vähentäisi suoraan Hämeenlinnan päästöjä, sillä olisi myös kasvatusvaikutus, joka rakentaisi kestäviä elämäntapoja pitkälle tulevaisuuteen. Koulut ja päiväkodit ovat merkittäviä kasvatusympäristöjä lapsille ja niissä opitaan ruokailuun liittyviä tapoja ja tottumuksia. Kun lapset altistuvat pienestä asti kasvisruualle, on todennäköisempää, että he valitsevat kasvisruokia useammin myös aikuisena. Kasvisruokaa syövistä lapsista kasvaa kasvisruokaa syöviä aikuisia.

Suomessa ja Euroopassa tuotetaan jo nyt laadukasta kasvisruokaa ja hienoja uusia ruokainnovaatioita, vaikka esimerkiksi maidon maataloustuet vääristävät markkinoita eläinperäisen tuotannon suuntaan. Jos Hämeenlinna ja muut suomalaiskunnat lisäisivät kysyntää kotimaisille kasviproteiineille, loisimme samalla markkinaa kehittyvälle kotimaiselle tuotannolle.

Ruoka herättää paljon tunteita, sillä siihen liittyy vahvasti kulttuuri, lapsuudessa opitut tavat ja osalle myös oma elinkeino.

Ruokailuun liittyy paljon henkilökohtaisia valintoja. Siitä huolimatta ruokailu on myös poliittista. Se, millaista ruokaa kunta tarjoaa omissa palveluissaan, on väistämättä poliittista, sisälsi se ruoka sitten lihaa, järvikalaa, tai kotimaista härkäpapua.

Myös liharuuan tarjoaminen nykyisen mallin mukaan on poliittinen valinta – ei vain kovin kestävä sellainen. Valtuuston päätöksessä tulemme näkemään, mitkä puolueet todella kannattavat ilmasto- ja luontokestävää politiikkaa, myös tekojen tasolla.

Kirjoittajista Laura Lamberg, Anton Satamo, Outi Munter ja Satu Kuusi kirjoittivat Hämeenlinnan Vihreän valtuustorymän ja Hämeenlinnan Vihreiden puolesta.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 1.2.2026

Julkaistu

Varhaiskasvatuksen vaateraha lisäisi tasa-arvoa ja toisi ansaittua arvostusta työntekijöille

Kiitos toimittaja Markku Uharille tärkeän epäkohdan esiin nostamisesta pääkirjoitussivun Häsalainen-kolumnissa: Hämeenlinnassa lastenhoitaja voi nököttää loskassa tennareissa, vaikka vanhustenhoitaja saa sisätyöhönsä vaatteet (HäSa 24.1.).

Vihreä valtuustoryhmä on valmistellut valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan tähän suoraa ratkaisua: varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaaterahaa. Aloite tulee käsittelyyn helmikuun kaupunginvaltuuston kokoukseen.

Aloitteessa ehdotetaan, että vuosittain palkan päälle maksettaisiin vaaterahaa lastenhoitajille, varhaiskasvatuksen opettajille, ryhmäavustajille ja perhepäivähoitajille – käytännössä kaikille, jotka toimivat päivittäin varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä.

Hämeenlinnassa näitä työntekijöitä on noin 400. Toisin sanoen vuosittainen kustannus kaupungille olisi noin 40 000 euroa, jos korvaus olisi 100 euroa vuodessa henkilöä kohden. Summa on kaupungin budjetissa kohtuullinen, mutta sen vaikutus varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemaan arvostukseen, työhyvinvointiin ja henkilöstön pysyvyyteen voi olla merkittävä, puhumattakaan työnantajamielikuvasta.

Varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät päivittäin merkittävää ja tärkeää kasvatustyötä, joka on osa lasten turvallista ja laadukasta kasvuympäristöä.

Lapsiystävällisenä kuntana meidän tulee huolehtia myös niistä aikuisista, jotka rakentavat lasten arkea. Vaateraha on konkreettinen ja helposti toteutettava askel oikeaan suuntaan.

Kirjoittajista Satu Kuusi on hämeenlinnalainen varavaltuutettu (vihr.) ja Laura Lamberg valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.) Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 26.1.2026

Julkaistu

Sakkomaksu on kannustin, siispä kannustukaamme: Uskaltaisimmeko panostaa järjestöihin hämäläiskunnissa?

Kuntien maksamat sakkomaksut pitkäaikaistyöttömyydestä ovat kasvaneet ennätyssuuriksi vuonna 2025. TyöHämeen kunnat, eli Hämeenlinna, Hattula ja Forssan seutu, ovat marraskuun loppuun mennessä maksuvastuussa noin 12,7 miljoonan euron työttömyysmaksuista Kelalle. Maksua kertyy kunnille sitä enemmän, mitä useammilla työttömyysjakso pitkittyy.

Sakkomaksu on siitä huono kannustin, ettei se huomioi kuntien ja alueiden välisiä suuria eroja siinä, miten paljon kunnan omilla työllisyystoimilla voidaan oikeasti vaikuttaa työttömyyden ehkäisyyn. Se on myös huono kannustin kunnille siksi, että kunnat eivät voi juuri vaikuttaa suhdanteisiin tai vaikkapa hallituksen työllisyyspolitiikkaan.

Mutta sakkomaksu on kannustin, siis kannustukaamme.

Sakkomaksu on kannustin, siis kannustukaamme.

Jos toimimme taloustieteen perusoletusten mukaan rationaalisesti, sen pitäisi ohjata meitä tekemään kunnissa sen, mitä tehdä voidaan – vaikka se maksaisi rahaa. Kunhan toimet maksavat vähemmän kuin vältetyt sakkomaksut.

Työttömyysjaksojen lyhentämiseen ei ole hopealuotia ja syyt työttömyyteen ovat yksilöllisiä ja moninaisia. Mutta tiedämme sen, että esimerkiksi järjestöjen matalan kynnyksen toiminnalla voidaan tukea osatyökykyisen tai mielenterveyskuntoutujan toimintakykyä ja paluuta opintoihin tai työelämään. Samaan aikaan hallitus leikkaa avustuksia kansalaisjärjestöiltä, jotka tätä työtä tekevät.

Hämäläiskunnat voisivat tähän pulmaan tarttua.

Olisiko ensi vuosi se vuosi, jolloin järjestöjen rahoituksesta saadaan vaihteeksi hyviä uutisia? Uskaltaisimmeko päättää lisärahoituksesta järjestöavustuksiin, joilla luodaan todennäköisesti pitkällä tähtäimellä säästöjä kuntatalouteen ja samalla vähennetään inhimillistä kärsimystä? Isompiakin riskejä on kuntapolitiikassa otettu.

Kirjoittajista Laura Lamberg on valtuutettu (vihr.), sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsen Hämeenlinnasta ja Maija Kranni valtuutettu (vihr.) Forssasta.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 29.12.2025