Valtuustopuhe: Hämeenlinnan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2025

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, arvoisat kuulijat, 

Hämeenlinnalla menee aika hyvin. Tilikausi päättyi jälleen ylijäämäisenä, ja viimeisen viiden vuoden aikana ylijäämää on kertynyt joka vuosi, yhteensä noin 54 miljoonaa euroa kertaeristä puhdistettuna.  

Tulevaisuudessa suurin haasteemme liittyy väestön ikääntymiseen. Mutta on yksi talouskehitykseen tiiviisti kytkeytyvä alue, jossa meillä ei juuri nytkään mene kovin hyvin. Se on työllisyys. 

Hyvät kuulijat, 

Toimintakertomuksessa todetaan, että Hämeenlinnan työttömyysaste nousi vuoden 2025 aikana 11,7 prosenttiin. Työllisten kokonaismäärä laski ja pitkäaikaistyöttömiä oli lähes neljäsosa enemmän kuin edellisvuonna.   

Työttömyys koskettaa tietysti kaikkein eniten työtöntä itseään ja hänen läheisiään. Samalla vallitsevasta työttömyystilanteesta koituu myös kaupungille iso lasku. Maksoimme vuoden 2025 aikana työttömyysetuusmaksuja 9,7 miljoonaa euroa.  

Arvoisat kuulijat,  

Koko Suomen valtiolla ei mene tältä osin kovin hyvin. Työttömyys on kasvanut koko Suomessa, Hämeenlinnassa itse asiassa hieman vähemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin. On hyvä tunnustaa, että Hämeenlinnassa voimme itse vaikuttaa vain rajallisesti työllisyyskehitykseen. Olemme paljolti globaalien suhdanteiden ja Suomen hallituksen politiikan varassa.  

Mitä me siis voimme tehdä? Hämeenlinnassa ja TyöHämeen työllisyysalueella voimme keskittyä tarjoamaan työnantajien ja työntekijöiden tarpeisiin mahdollisimman sopivia palveluita ja innovaatioympäristöä.  

Voimme tehdä osamme, jotta yritysten olisi helppo panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön. Tässä Hämeen ammattikorkeakoulun rooli on keskeinen. TKI-toiminnassa on valtava potentiaali niin uusiin työpaikkoihin kuin kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.  

Voimme huolehtia siitä, että koulutus ja työelämän tarpeet kohtaavat mahdollisimman hyvin. Voimme auttaa ihmisiä löytämään uuden suunnan silloin, kun työpaikka katoaa alta tai oma osaaminen ei enää vastaa työmarkkinoiden tarpeita.  

Voimme auttaa nuoria kiinnittymään työelämään ensimmäisten kesätöiden kautta, kuten on pyritty tekemään esimerkiksi kaupungin kesätyösetelikampanjan avulla. 

On siis paljon sellaista, mitä me voimme tehdä ja mitä meidän kannattaa tehdä, vaikka työllisyyden tavoitelukuihin pääseminen ei olekaan yksin meistä kiinni.  

Vihreän valtuustoryhmän puolesta tahdon kiittää TyöHämeen työllisyyspalveluissa tehtyä arvokasta työtä ja kannustaa jatkamaan näitä panostuksia, jotta sekä työttömyyden inhimillistä että taloudellista taakkaa saataisiin pienemmäksi.  

Kiitos. 

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2026

Sakkomaksu on kannustin, siispä kannustukaamme: Uskaltaisimmeko panostaa järjestöihin hämäläiskunnissa?

Kuntien maksamat sakkomaksut pitkäaikaistyöttömyydestä ovat kasvaneet ennätyssuuriksi vuonna 2025. TyöHämeen kunnat, eli Hämeenlinna, Hattula ja Forssan seutu, ovat marraskuun loppuun mennessä maksuvastuussa noin 12,7 miljoonan euron työttömyysmaksuista Kelalle. Maksua kertyy kunnille sitä enemmän, mitä useammilla työttömyysjakso pitkittyy.

Sakkomaksu on siitä huono kannustin, ettei se huomioi kuntien ja alueiden välisiä suuria eroja siinä, miten paljon kunnan omilla työllisyystoimilla voidaan oikeasti vaikuttaa työttömyyden ehkäisyyn. Se on myös huono kannustin kunnille siksi, että kunnat eivät voi juuri vaikuttaa suhdanteisiin tai vaikkapa hallituksen työllisyyspolitiikkaan.

Mutta sakkomaksu on kannustin, siis kannustukaamme.

Sakkomaksu on kannustin, siis kannustukaamme.

Jos toimimme taloustieteen perusoletusten mukaan rationaalisesti, sen pitäisi ohjata meitä tekemään kunnissa sen, mitä tehdä voidaan – vaikka se maksaisi rahaa. Kunhan toimet maksavat vähemmän kuin vältetyt sakkomaksut.

Työttömyysjaksojen lyhentämiseen ei ole hopealuotia ja syyt työttömyyteen ovat yksilöllisiä ja moninaisia. Mutta tiedämme sen, että esimerkiksi järjestöjen matalan kynnyksen toiminnalla voidaan tukea osatyökykyisen tai mielenterveyskuntoutujan toimintakykyä ja paluuta opintoihin tai työelämään. Samaan aikaan hallitus leikkaa avustuksia kansalaisjärjestöiltä, jotka tätä työtä tekevät.

Hämäläiskunnat voisivat tähän pulmaan tarttua.

Olisiko ensi vuosi se vuosi, jolloin järjestöjen rahoituksesta saadaan vaihteeksi hyviä uutisia? Uskaltaisimmeko päättää lisärahoituksesta järjestöavustuksiin, joilla luodaan todennäköisesti pitkällä tähtäimellä säästöjä kuntatalouteen ja samalla vähennetään inhimillistä kärsimystä? Isompiakin riskejä on kuntapolitiikassa otettu.

Kirjoittajista Laura Lamberg on valtuutettu (vihr.), sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsen Hämeenlinnasta ja Maija Kranni valtuutettu (vihr.) Forssasta.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 29.12.2025